Mitä ihmettä on kestävä varhaiskasvatuksen valvonta – Pohjoismaisella yhteistyöllä uutta ymmärrystä
Lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden koordinoima pohjoismainen yhteistyöhanke Creating Tools Together – Sustainable ECE and Administration in Nordic Countries (2024–2026) lähestyy pikkuhiljaa loppuaan. Hankkeen päätösseminaari järjestetään Lappeenrannassa 26.–28.8.2026.
Mistä kaikki lähti liikkeelle ja mitä matkan varrella on opittu kestävästä varhaiskasvatuksen valvonnasta?
Kestävyys on muutakin kuin ympäristöystävällisyyttä
Hankkeen ensiaskeleet otettiin elokuussa 2024 pidetyssä verkkotapaamisessa, jossa pohdittiin haparoiden mitä kestävyys tarkoittaa varhaiskasvatuksen valvonnan näkökulmasta. Onko kestävyys ennen kaikkea ympäristöystävällisiä toimintatapoja? Vai sitä, että valvonnassa huomioidaan tasa-arvo, osallisuus ja yhteisöllisyys? Entä kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen tai perinteiden kunnioittaminen ja säilyttäminen? Onko kestävyys resurssien käyttämistä tehokkaasti ja vastuullisesti? Tai voisiko se tarkoittaa toimintakulttuurista kestävyyttä eli pitkäjänteisyyden ja toiminnan vastuullisuuden huomioimista valvonnassa?
Ymmärrystä kestävyydestä varhaiskasvatuksen valvonnassa rakennettiin yhdessä islantilaisten, norjalaisten ja tanskalaisten varhaiskasvatuksen valvojien, opettajien ja tutkijoiden kanssa. Hankkeen kuluessa ymmärryksemme on jäsentynyt siten, että se kattaa nyt kaikki edellä mainitut näkökulmat kestävyyteen.
Valvonnan erilaiset painotukset
Mitä oikeastaan valvomme, kun valvomme varhaiskasvatusta? Hankkeen lähitapaamisten ja verkkokeskustelujen myötä hahmottunut yksinkertainen vastaus on, että valvonta kohdistuu eri maissa eri asioihin.
Suomessa Lupa- ja valvontavirasto on laillisuusvalvoja, joka valvoo sitä, että kuntien ja yksityisten palveluntuottajien varhaiskasvatus toteutetaan varhaiskasvatuslain mukaisesti. Kunnat itse toimivat hyvin samankaltaisessa roolissa yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisina. Pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa puolestaan ohjaa Opetushallitus, ja varhaiskasvatuksen laatua arvioi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
Siinä missä Suomessa valvonta ja (pedagogisen) laadun arviointi ovat kaksi erillistä asiaa, vaikuttavat ne sisältyvän osassa hankemaita tiiviimmin saman käsitteen – valvonnan – osaksi. Tämänkaltainen ymmärrys on arvokasta esimerkiksi silloin, kun vertaillaan eri maiden käytäntöjä toisiinsa lainsäädännön muutoksia valmistellessa.
Yhteisen ymmärryksen lisäksi hankkeessa on rakennettu yhteistä materiaalipankkia, johon kootaan työpajoissa ja seminaareissa syntynyt aineisto. Materiaalipankki on valmistuttuaan avoimesti kaikkien saatavilla.
Tutustu hankkeen blogeihin ja materiaaleihin verkkosivuillamme www.lvv.fi/nordplus-hanke.