Natura 2000 -verkosto pääsisältö

Natura 2000 -verkosto

Natura 2000 on koko Euroopan laajuinen suojelualueverkosto, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää arvokkaita elinympäristöjä sekä uhanalaisia lajeja. Se perustuu EU:n luonto- ja lintudirektiiveihin, ja verkostoon kuuluu sekä tiukasti suojeltuja alueita että alueita, joilla sallitaan myös ihmistoiminta, kunhan se ei vaaranna alueen luonnonarvoja. 

Suomessa Natura 2000 -verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Alasta kolme neljäsosaa on maa-alueita ja yksi neljäsosa vesialueita. Kaikkiaan alueita on yhteensä 1 866, joista 87 sijaitsee Ahvenanmaalla. 

Natura 2000 -alueen luonnonarvojen turvaaminen 

Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelu on toteutettava siten, että aluekohtaisesti määritetyt luonnonarvot eli luonto- ja lintudirektiivin mukaiset luontotyypit ja lajit turvataan. Tämä tapahtuu esimerkiksi perustamalla alueesta luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, jonka perustamispäätöksessä rajataan alueen käyttöä. Alueesta ja luonnonarvosta riippuen suojelu on mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi erämaalain, maa-aineslain, vesilain, koskiensuojelulain tai metsälain perusteella. Tällöin alueella sallitaan myös ihmistoiminta, mutta tapauskohtaisesti tulee arvioida, voiko toiminnasta aiheutua merkittävää heikentävää vaikutusta alueen luonnonarvoille. 

Natura 2000 -alueen luonnonarvojen heikentäminen on kiellettyä 

Luonnonsuojelulain perusteella Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Kielto koskee niin Natura 2000 -alueella kuin myös alueen ulkopuolella tehtäviä toimenpiteitä. Laajoista suunnitelmista ja hankkeista, kuten alueidenkäyttölain mukaisista kaavoista sekä esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeista, laaditaan suunnittelun yhteydessä Natura-arviointi, jossa yksityiskohtaisesti arvioidaan hankkeen vaikutuksia Natura 2000 -alueen luonnonarvoille. Tässä Natura-arviointimenettelyssä ympäristöviranomainen ja Natura 2000 -alueen haltija antavat näkemyksensä arvioinnin asianmukaisuudesta sekä siitä, miten suunnitelma tai hanke on toteutettavissa ilman merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen luonnonarvoille. 

Suurin osa Natura 2000 -alueilla ja niiden läheisyydessä tapahtuvasta toiminnasta on kuitenkin pienipiirteisempää, eikä niiden kohdalla laajan Natura-arviointimenettelyn toteuttaminen ole tarpeellista. Tällaisissa tapauksissa ympäristöviranomaiselle pitää kuitenkin tehdä ilmoitus toiminnasta, joka voi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoja. 

Viranomainen ottaa kantaa siihen, aiheutuuko toiminnasta mahdollisesti heikennyksiä Natura 2000 -alueen luonnonarvoille ja miten heikennyksiä voidaan lieventää tai ehkäistä. Ilmoitusmenettelyllä pyritään turvaamaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvojen säilyminen, ja samalla toimija saa varmuuden, ettei tule rikkoneeksi luonnonsuojelulakia. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toimenpide edellyttää viranomaisen lupaa tai muuta ilmoitusta (esimerkiksi metsänkäyttöilmoitus tai vesilain mukainen lupa tai ilmoitus). Tällöin asia lupa- tai ilmoitusmenettelyn yhteydessä ohjautuu myös Natura 2000 -alueista vastaavan viranomaisen kommentoitavaksi.