Murupolku

Ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestäminen ja päätöksenteko pääsisältö

Ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestäminen ja päätöksenteko

Ympärivuorokautista palveluasumista koskeva asia voi tulla vireille siten, että asiakas tekee kirjallisen tai suullisen hakemuksen. Yhä useammin asia tulee vireille siten, että hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä saa tiedon asiakkaan palvelun tarpeesta.

Kiireellinen ympärivuorokautista palveluasumista koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Muissa kun kiireellisissä asioissa päätös ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

Hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla (jatkossa hyvinvointialue) tulee olla käytettävissä tarvittava määrä asiakkaiden tarpeita vastaavia ja asiakkaiden edun mukaisia ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja. Päätös on toimeenpantava ja ympärivuorokautinen palveluasuminen järjestettävä kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta. Laissa säädetty kolmen kuukauden takaraja ei oikeuta viivyttämään toimeenpanoa.

Odotusaikana asiakkaan tilannetta on seurattava ja on huolehdittava, että asiakas saa toimintakyvyn, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät korvaavat ja asiakkaan tarvetta vastaavat palvelut. Jos tämä ei ole mahdollista, on asiakkaan tilanne kiireellinen ja edellyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen järjestämistä viipymättä, joskus jo samana tai seuraavana päivänä.

Omatyöntekijä ja omatyöntekijän tehtävät

Hyvinvointialueen pitää nimetä sosiaalihuollon asiakkaalle asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Asumispalveluyksiköissä asuville asiakkaille nimetty omahoitaja tai muu vastaava työntekijä ei ole sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijänä on oltava virkasuhteinen sosiaalityöntekijä. Esimerkiksi vaikeasti muistisairas, kehitysvammainen tai mielenterveys- ja päihdeongelmainen asiakas on usein erityisen haavoittuvassa asemassa, eikä kykene itsenäisesti valvomaan ja varmistamaan oman etunsa toteutumista. Tällöin omatyöntekijänä pitää olla sosiaalityöntekijä.

Omatyöntekijän tehtävänä on tarvittaessa ohjata, neuvoa ja tukea asiakasta, seurata palvelujen toteutumista ja mahdollisia palvelutarpeiden muutoksia. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa omatyöntekijän erityisenä tehtävänä on varmistaa palvelujen laatu. Asiakkaan tarpeiden mukaan omatyöntekijälle voidaan sopia myös muita tehtäviä.

Terveydenhuollon palvelujen ja lääkäripalvelujen järjestäminen

Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille on hyvinvointialueen vastuulla. Asiakkaiden tulee saada terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti muiden hyvinvointialueen asukkaiden kanssa ja tarpeitaan vastaavasti riippumatta siitä, miten palvelut tuotetaan. Jos hyvinvointialue ei tuota asiakkaiden tarvitsemia terveydenhuollon palveluja itse, sen tulee sopia niiden tuottamisesta yksityisen toimijan kanssa.

Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja niiden riittävyys arvioidaan aina asiakkaiden tarpeiden perusteella. Pelkästään etäkonsultaationa tuotettu lääkäripalvelu ei ole potilaan oikeuksien näkökulmasta riittävä, vaan tarvitaan myös säännöllinen lääkärinvastaanotto palveluyksikössä tai asiakkaan käyminen terveydenhuollon yksikössä. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaalla on myös halutessaan oikeus käyttää yksityisen palveluntuottajan lääkäripalveluja hyvinvointialueen järjestämän lääkäripalvelun sijaan tai rinnalla.

Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa palveluasumissa on oltava selkeät ja dokumentoidut toimintakäytännöt. Eri toimijoiden välinen tiedonkulku asiakkaan tilanteesta täytyy varmistaa.