Lääkehoito sosiaalihuollossa
Lääkehoitoa toteutetaan erilaisille asiakasryhmille useissa sosiaalihuollon palveluissa, kuten kotihoidossa, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja yhteisöllisessä asumisessa. Myös näissä palveluissa lääkehoidon toteuttamisessa on huomioitava Turvallinen lääkehoito -oppaan suositukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoitoa toteuttavat ensisijaisesti lääkehoitoon koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt yksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Työnantaja vastaa siitä, että lääkehoitoa toteuttavilla työntekijöillä on yksikössä toteutettavaan lääkehoitoon nähden riittävä koulutus ja osaaminen. Työnantaja myös tekee päätöksen siitä, kuka lääkehoitoa saa toteuttaa ja missä laajuudessa sekä miten lääkehoidon osaaminen varmistetaan.
Lääkehoitoa saa toteuttaa vain henkilö, jolla on siihen asianmukainen koulutus ja perehdytys ja jonka osaaminen on erikseen varmistettu. Työnantajan omavalvonnallinen vastuu korostuu erityisesti silloin, kun lääkehoitoa toteuttavat henkilöt eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Huumausainelääkkeiden kulutuksen seuranta ja jako annoksiin
Sosiaalihuollon toimintayksiköissä pitää seurata apteekista asiakkaan henkilökohtaisella lääkemääräyksellä hankittujen huumausainelääkkeiden kulutusta silloin, kun yksikkö vastaa niiden jakamisesta. Seuranta on osa yksikön omavalvontaa, ja sen avulla varmistetaan, ettei lääkkeitä käytetä väärin. Kulutuksenseurantaa suositellaan myös pääasiassa keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille (PKV-lääkkeet), jotka on hankittu henkilökohtaisella lääkemääräyksellä. Seurantaa voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraamalla tilaus- tai toimitusmääriä.
Jos sosiaalihuollon palveluasumisyksikössä on yhteiskäyttöinen rajattu lääkevarasto, täytyy varastossa olevien, huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden ja PKV-lääkkeiden kulutusta seurata ja kulutuksesta pitää kirjaa lainsäädännössä edellytetyllä tavalla.
Huumausainelääkkeitä ei Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti jaeta valmiiksi lääkelaseihin tai dosetteihin, vaan terveydenhuollon ammattihenkilö annostelee ne juuri ennen asiakkaalle tai potilaalle antamista. Toimintaympäristö voi kuitenkin olla sellainen, että huumausainelääke voidaan joutua poikkeuksellisesti jakamaan valmiisiin annoksiin, jotta asiakkaan lääkehoito saadaan toteutetuksi. Tällaisia tilanteita voi tulla eteen esimerkiksi lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä. Tällöin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö annostelee lääkkeen etukäteen ja tarvittavan lääkehoidon koulutuksen saanut työntekijä antaa lääkkeen asiakkaalle. Valmiiksi jaetut annokset pitää säilyttää asianmukaisesti lukituissa tiloissa. Asiakkaan lääkehoidossa voidaan hyödyntää myös annosjakelua.
Yhteiskäyttöön tarkoitetut lääkkeet ja käsikauppalääkkeet
Sosiaalihuollon toimintayksiköissä ei voi olla yhteiskäyttöön tarkoitettuja lääkkeitä, jos yksikössä ei ole rekisteröityä rajattua lääkevarastoa. Rajattu lääkevarasto edellyttää Lupa- ja valvontaviraston rekisteröintiä. Lastensuojelun sijaishuoltoyksiköön ei rajattua lääkevarastoa voida lääkelain mukaan perustaa.
Lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä ei voi olla yhteiskäyttöön tarkoitettuja käsikauppalääkkeitä. Tarvittavat kipulääkkeet ja muut mahdolliset käsikauppalääkkeet hankitaan asiakaskohtaisesti lääkärin kirjoittamalla reseptillä tai ilman reseptiä. Lääkkeitä voidaan hankkia etukäteen mahdollisen tarpeen varalle, ja ne säilytetään asiakaskohtaisesti. Asiakkaan terveydenhuollosta vastaava lääkäri ohjeistaa etukäteen kyseisten lääkkeiden käytöstä, jolloin myös mahdolliset allergiat tai muut käytön esteet tulevat arvioiduiksi. Lääkärin on huolehdittava, että ohjeista tehdään kirjaukset yksikössä käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään.
Lue lisää sosiaalihuollon rajatuista lääkevarastoista.
Usein kysyttyä lääkehoidosta sosiaalihuollossa
Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt hoiva-avustajan koulutusta, osaamisvaatimuksia ja tehtävänkuvaa koskevaa suositustaan. Suosituksen mukaan hoiva-avustaja ei pääsääntöisesti osallistu lääkehoidon toteuttamiseen, koska hoiva-avustaja ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Hoiva-avustajan koulutus ei sisällä lääkehoitokoulutusta.
Jos työnantaja kuitenkin arvioi, että ympärivuorokautisen hoidon tai kotihoidon toimintayksikössä hoiva-avustajien osallistuminen lääkehoitoon on välttämätöntä, hoiva-avustajat on koulutettava lääkehoidon tehtäviin. Lisäksi heidän osaamisensa täytyy erikseen varmistaa, ja heillä on oltava kirjallinen lääkehoitolupa. Hoiva-avustaja voi koulutuksen ja luvan saatuaan antaa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista tietä, mutta ei huumausainelääkkeitä tai pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä (PKV-lääkkeitä). Asiakkaan lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa aina ammattihenkilö.
Sosiaali- ja terveydenhuollonyksiköissä lääkehoitoa toteuttavat ensisijaisesti lääkehoitoon koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt yksikön lääkehoitosuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Työnantaja vastaa siitä, että lääkehoitoa toteuttavilla työntekijöillä on yksikössä toteutettavaan lääkehoitoon nähden riittävä koulutus ja osaaminen. Siten työnantaja myös päättää, kuka saa toteuttaa lääkehoitoa, missä laajuudessa sitä toteutetaan ja millä tavoin lääkehoidon osaaminen varmistetaan. Lääkehoitoa ei saa toteuttaa ilman asianmukaista koulutusta ja perehdytystä eikä ennen kuin osaaminen siihen on erikseen varmistettu.
Työnantajan omavalvonnallinen vastuu korostuu erityisesti silloin, kun lääkehoitoa toteuttavat henkilöt eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Henkilökohtaisen avustajan osallistumisesta asiakkaan lääkehoidon toteuttamiseen arvioi ja päättää työnantaja asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työnantaja vastaa henkilökohtaisen avustajan tehtävien määrittelemisestä sekä osaamisen arvioinnista ja varmistamisesta myös mahdollisiin lääkehoidon tehtäviin. Tarvittaessa avustajalle tulee järjestää lisäkoulutusta lääkehoidon tehtäviin.
Arvioinnin tekemisessä pitää huomioida muun muassa se, onko avustaja sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattihenkilö ja onko hänen tutkintoonsa sisältynyt lääkehoidon opintoja. Myös sillä, toimiiko avustajan työnantajana avustettava itse vai palveluntuottaja, voi olla vaikutusta lääkehoitoon osallistumiseen.
Henkilökohtainen avustaja voi osallistua asiakkaan lääkehoidon toteuttamiseen, kun hänellä on siihen työnantajan tekemän arvion perusteella riittävä koulutus ja osaaminen. Tarvittaessa avustajalla tulee olla tehtäviin kirjallinen lääkehoitolupa Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti.
Yhteystiedot
Asiakaspalvelu: sosiaali- ja terveysasiat
Kysy asiakaspalvelusta yhteydenottolomakkeella
Sähköpostilla: [email protected]
Soittamalla: 0295 256 930 (maanantai–perjantai kello 9–15)