Luontotyyppien muuttamiskiellosta poikkeaminen 

Luonnonsuojelulaissa määritettyjen suojeltujen ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien muuttaminen on kiellettyä. Voit hakea kieltoon poikkeusta tai saada kiellon aiheuttamista haitoista korvausta. 

Suojellut luontotyypit 

Lupa- ja valvontavirasto voi päättää suojella suojeltujen luontotyyppien luonnontilaisen tai luonnontilaiseen verrattavan esiintymän, joka on luontotyypin säilymiselle tärkeä. Tällaisen esiintymän muuttaminen tavalla, joka vaarantaa sen ominaispiirteiden säilymistä, on kiellettyä. Muuttamiskielto on voimassa sen jälkeen, kun Lupa- ja valvontavirasto on tehnyt päätöksen alueen rajoista ja antanut sen tiedoksi.  

Lupa- ja valvontavirasto voi myöntää poikkeuksen muuttamiskiellosta, jos luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Lisäksi ehtona on, ettei hankkeelle tai suunnitelmalle ole teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevaa vaihtoehtoa. 

Listaus suojelluista luontotyypeistä 

• hiekkarannat 
• jalopuumetsiköt 
• pähkinäpensaikot 
• tervaleppämetsät 
• merenrantaniityt 
• lehdesniityt 
• kedot 
• rannikon metsäiset dyynit 
• sisämaan tulvametsät 
• harjumetsien valorinteet 
• meriajokaspohjat 
• suojaisat näkinpartaispohjat 
• kalkkikalliot.  

Kuvaukset luontotyypeistä löytyy ymparisto.fi -nettisivuilta.

Tiukasti suojellut luontotyypit 

Luonnonsuojelulaissa on lueteltu lisäksi kaksi tiukasti suojeltua, harvinaista ja uhanalaista luontotyyppiä. Tiukasti suojeltujen luontotyyppien hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Toisin kuin suojeltujen luontotyyppien, tiukasti suojeltujen luontotyyppien hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä kaikkialla ilman Lupa- ja valvontaviraston erillistä päätöstä.  

Jos kiellosta aiheutuu omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta täysi korvaus. Ensin on kuitenkin haettava lupaa poiketa kiellosta, paitsi jos on ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Jos lupaa ei myönnetä, korvausta voi hakea luonnonsuojelulain 111 §:n perusteella. 

Listaus tiukasti suojelluista luontotyypeistä 

1) serpentiinikalliot, -kivikot ja soraikot, jotka ovat serpentiniitistä tai muusta ultraemäksisestä kivilajista muodostuvien kallio-, kivikko- tai soraikkoesiintymien maan päällisiä osia, joilla esiintyy serpentiinikasvilajistoa sekä 
 
2) rannikon avoimet dyynit, jotka ovat Itämeren rannikolla tai saaristossa olevia, tuulen kulutus- ja kasaustyön tuloksena hiekasta muodostuneita dyynejä ja niiden painanteisiin syntyneitä kosteikkoja tai kausikosteikkoja, joilla esiintyy hiekkadyyneille ominaista eliölajistoa.  

Tarkemmat kuvaukset luontotyypeistä löytyy ymparisto.fi -nettisivuilta. 

Poikkeusluvan hakeminen 

Voit jättää vapaamuotoisen poikkeuslupahakemuksen Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon osoitteeseen [email protected]. Hakemuksesta tulee ilmetä suunnitellut toimenpiteet, hakemusalue, haettu lupa-aika ja arvioidut vaikutukset suojellun tai tiukasti suojellun luontotyypin esiintymään. Lisäksi tulee perustella, miksi toimenpiteille ei ole muuta toteutettavissa olevaa vaihtoehtoa. Poikkeuslupapäätökset ovat lähtökohtaisesti valtioneuvoston asetuksen mukaisesti maksullisia.  

Mikäli kyse on hankkeesta, joka edellyttää lisäksi jotain muuta Lupa- ja valvontaviraston käsittelemää lupaa (esim. vesitalouslupa tai ympäristölupa), käsitellään luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa lähtökohtaisesti yhteiskäsittelyssä muiden lupien kanssa.