Navigointivalikko
Murupolku
Kulttuuriympäristön vaaliminen pääsisältö
Kulttuuriympärsitön vaaliminen
Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia sekä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Se on tärkeä voimavara, joka luo alueille omaleimaisuutta, tukee paikallisyhteisöjen kehitystä ja tarjoaa myös mahdollisuuksia elinkeinoelämän toiminnalle.
Kulttuuriympäristö käsittää rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön. Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnan tuloksena syntynyttä ympäristöä, kuten rakennuksia ja rakennettuja alueita lähiympäristöineen, maisemia, joissa näkyy ihmisen kädenjälki sekä maisemassa, maaperässä tai veden alla säilyneitä, ihmisten tekemiä muinaisia rakenteita ja muodostelmia.
Kulttuuriympäristö uusiutuu ja kehittyy ajan kuluessa ja tarpeiden muuttuessa. Muutoksia tehtäessä on hyvä pitää mielessä jo olemassa olevan ympäristön arvot. Lisäämällä asiantuntemusta sekä huolehtimalla kulttuuriympäristön hoidosta ja käytöstä varmistamme, että arvokkaat kohteet säilyvät tulevillekin sukupolville.
Kulttuuriympäristön vaalimiseksi Lupa- ja valvontavirasto antaa lausuntoja kaava- ja lupa-asioista myös kulttuuriympäristön näkökulmasta. Se tekee myös päätökset rakennusperintölain mukaisissa suojeluasioissa sekä käsittelee luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden perustamispäätökset.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY)
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt muodostuvat Museoviraston inventoinnista. Inventointia valmisteltiin kuullen alueellisia toimijoita esim. kuntia, maakuntamuseoita, maakuntien liittoja sekä alueellisia ympäristökeskuksia. Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystä eri aikakausina. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on yli 1200.
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan sekä säilyttämään alueilla jo olevia rakennuksia ja ympäristöjä. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena.
Ympäristöministeriö on koordinoinut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin. Ensisijaisena kohteena olivat maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Työn tukena oli maisemamaakuntajako, jonka avulla kohdevalikoima on saatu kattamaan edustavasti maamme kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat viljelylakeuksilta vaarakyliin, etelän vauraista jokilaaksoista takamaiden sinnikkäisiin pika-asutuskyliin.
Lue lisää ymparisto.fi-sivuilta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.
Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset alueet (VARK)
Museovirasto on laatinut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventoinnin. Hankkeessa on määritetty manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Valtioneuvosto hyväksyi se maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi 7.11.2024.
VARK-alueet koostuvat yhdestä tai useammasta valtakunnallisesti merkittäväksi arvioidusta arkeologisesta kohteesta. Tavoitteena on ollut saada aikaan kohdevalikoima, joka antaa mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan Suomen muinaisuudesta Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Lisätietoa Museoviraston VARK-sivuilta.
Rakennusperinnön vaaliminen ja hoito
Rakennusperintö on osa arvokasta kulttuuriperintöämme. Rakennusperintö koskee rakennusten lisäksi rakennelmia, rakennettuja alueita, rakentamisen ja suunnittelun periaatteita sekä rakentamisen tapoja ja näiden historiaa.
Rakennusperinnön vaalimiseen voi osallistua kuka tahansa ja rakennusperinnön hoitoon voi hakea tukea.
- Elinvoimakeskuksen avustus rakennusperinnön hoitoon
- Elinvoimakeskuksen avustus kulttuuriympäristön hoitoon
- Museoviraston avustukset
- Kotiseutuliiton avustukset seurantaloille
Perinnebiotoopit
Perinnebiotoopit (perinnemaisemat) eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, yleensä runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan tarvitseman talvirehun tai olleet laitumina. Perinnemaisemat ovat merkittävä osa luontomme monimuotoisuutta, suomalaista kulttuurihistoriaa ja identiteettiä sekä kaunista maalaismaisemaa.
Perinnebiotooppien vaalimiseen voi osallistua kuka tahansa esimerkiksi hoitamalla pihaketoaan tai osallistumalla perinnebiotooppien hoitotalkoisiin. Perinnemaiseman hoitoon voi hakea tukea.