Navigointivalikko
Murupolku
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan viranomaisvalvonta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan viranomaisvalvonta
Lupa- ja valvontavirasto valvoo valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen ja toteuttamisen lainmukaisuutta.
Viranomaisvalvonnan tehtävä on edistää lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja omavalvonnan toteutumista sekä puuttua tilanteeseen silloin, kun omavalvonta ei riitä. Tavoitteena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus, palvelujen lainmukaisuus ja laatu sekä palvelujen käyttäjien perusoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen.
Valvonnalla puututaan palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa ilmenneisiin lainvastaisiin epäkohtiin ja puutteisiin. Valvonnan tarkoituksena on, että toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat korjataan.
Tällä sivulla hyvinvointialueilla tarkoitetaan myös Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää.
Ennakoiva valvonta
Ennakoiva valvonta on etukäteen tapahtuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on palvelun järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuuden, laadun ja turvallisuuden varmistaminen. Ennakoivaa valvontaa ovat valvontaan liittyvä ohjaus, neuvonta sekä suunnitelmallinen valvonta. Ohjauksen ja neuvonnan tarkoituksena on ehkäistä jo ennakkoon asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaan ja potilaan oikeuksia vaarantavien olosuhteiden ja käytäntöjen syntymistä. Ennakoivaa valvontaa on myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksiköiden rekisteröinti.
Suunnitelmallinen valvonta perustuu arvioon asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavasta riskistä. Riskien arvioinnissa käytetään ajantasaista tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta saatua tilannekuvaa. Valtakunnallinen valvontaohjelma ohjaa Lupa- ja valvontaviraston sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa.
Ohjaus- ja arviointikäynnit
Lupa- ja valvontavirasto voi tehdä ohjaus- ja arviointikäyntejä palvelunjärjestäjän luo tai sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaan palveluyksikköön. Ohjaus- ja arviointikäynnit ovat luonteeltaan ennakollista valvontaa, ja ne liittyvät toiminnan ohjaukseen, arviointiin ja seurantaan. Niiden ajankohta ja ohjelma sovitaan ennakkoon palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja asianomaisen palveluyksikön kanssa. Ohjaus- ja arviointikäynneillä valvontaviranomainen ja hyvinvointialue vaihtavat keskenään tietoa. Valvontaviranomaisen tarkoituksena on perehdyttää käynnin kohteen johtoa ja henkilöstöä valvontakäytäntöihin, lainsäädäntöön, erilaisiin hyviin toimintatapoihin sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen kannalta ajankohtaisiin asioihin. Viranomainen saa käynnin kohteelta tietoa tämän toiminnasta, palvelujen toteutuksesta ja paikallisista olosuhteista.
Jälkikäteisvalvonta
Jälkikäteisvalvonta
Jälkikäteisvalvonnalla tarkoitetaan havaittuihin epäkohtiin ja ongelmiin puuttumista. Lupa- ja valvontaviraston jälkikäteisvalvonta kohdentuu asioihin, jotka muodostavat oleellisen riskin asiakas- ja potilasturvallisuudelle, toiminnan lainmukaisuudelle tai asiakkaan ja potilaan keskeisten oikeuksien toteutumiselle.
Valvonta voi käynnistyä tulleesta epäkohtailmoituksesta tai kantelusta, jonka mukaan hyvinvointialueen järjestämisessä on ilmennyt epäkohtia tai puutteita. Lupa- ja valvontavirasto voi käynnistää valvonnan myös oma-aloitteisesti.
Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Lupa- ja valvontavirasto harkitsee jokaisen valvonta-asian kohdalla asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisen ja lain noudattamisen kannalta tarvittavat toimenpiteet. Valvonta-asia voidaan tarvittaessa saattaa hyvinvointialueelle omavalvonnallisesti käsiteltäväksi. Lupa- ja valvontavirasto asettaa toimenpiteet kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen ja käsittelee vakavimmat tapaukset ensin. Kahta vuotta vanhempaan tapahtumaan perustuvaa valvonta-asiaa ei pääsääntöisesti tutkita.
Valvonta-asian käsittely ja seuraamukset
Valvonta-asian käsittely on kirjallista, ja Lupa- ja valvontavirasto pyytää käsittelyä varten hyvinvointialueelta lausunnon ja tarvittavat selvitykset. Lupa- ja valvontavirastolla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä välttämättömät tiedot valvontaa varten. Valvontaviranomaisella on tarkastusoikeus palvelunjärjestäjän sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan toimitiloihin, tietojärjestelmiin ja välineisiin sekä palveluntuottajan palveluyksiköiden toimintaan, toimitiloihin, tietojärjestelmiin ja välineisiin.
Jos valvonta-asiassa havaitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, tuottamisessa tai toteuttamisessa puute, virheellisyys, laiminlyönti tai muu epäkohta valvontaviranomainen voi antaa palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle, palveluyksikön vastuuhenkilölle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle ohjausta. Ohjausta ovat esimerkiksi kehotukset, käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen ja huomautukset. Jos palveluiden järjestämisessä tai toteuttamisessa havaitaan asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai hyvinvointialueen toiminta on lainvastaista, voi Lupa- ja valvontavirasto antaa määräyksen, jonka mukaan epäkohdat pitää korjata määräaikaan mennessä. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Jos asiakas- tai potilasturvallisuus sitä edellyttää, Lupa- ja valvontavirasto voi määrätä toiminnan keskeytettäväksi tai kieltää palveluyksikön, sen osan tai laitteen käytön.