Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Murupolku

Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kuntalaisten tarpeet edellyttävät. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatusta itse tai hankkia palveluja toiselta palveluntuottajalta. Palvelujen hankkimiseen voidaan käyttää palveluseteliä. Varhaiskasvatusta ohjaa varhaiskasvatuslaki.

Varhaiskasvatuksen valvonta kuuluu Lupa- ja valvontavirastolle. Varhaiskasvatuslain mukaan myös kunta valvoo yksityisen palveluntuottajan järjestämää ja tuottamaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuslaissa määriteltyjen valvontaviranomaisten on ensisijaisesti annettava ohjausta ja neuvontaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle. Monipuolisen ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on säädösten mukainen laadukas varhaiskasvatus.

Yksityisen palveluntuottajan on haettava lupaa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista Lupa- ja valvontavirastosta. Lupa- ja valvontavirasto rekisteröi yksityiset palveluntuottajat Soteri-rekisteriin.

Lue lisää tietoa Soterista. [sisäinen linkki lvv:n sivulle]

Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia valvoo työsuojelun vastuualue.

Mitä varhaiskasvatus on?

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä avoin varhaiskasvatustoiminta. Esiopetuksen lisäksi lapsi voi osallistua täydentävään varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta säädetään varhaiskasvatuslaissa.

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä. Poikkeustilanteissa myös vanhemmat lapset voivat saada varhaiskasvatusta, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat. Varhaiskasvatuslain mukaan esiopetusikäisellä lapsella on oikeus saada osa-aikaista varhaiskasvatusta päiväkodissa tai perhepäiväkodissa. Kunnan on siten esiopetuspaikoista päättäessään huomioitava, että lapsella on mahdollisuus saada esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta joko päiväkodissa tai perhepäiväkodissa. Kuntien järjestämä perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on suunnattu vain oppivelvollisuusikäisille lapsille.

Peruspalveluiden arviointi varhaiskasvatuksessa

Peruspalvelujen arviointi on Lupa- ja valvontaviraston lakisääteinen tehtävä. Arvioimme varhaiskasvatuksen peruspalvelujen saatavuutta joka toinen vuosi. Peruspalvelujen arvioinnilla seuraamme ja arvioimme palvelujen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Kiinnitämme huomiota myös alueellisiin eroihin palvelujen saatavuudessa.

Varhaiskasvatuksen peruspalvelujen arvioinnin kohteet vaihtelevat eri arviointivuosina. Keräämme tietoa arviointeja varten esimerkiksi kuntiin lähetettävillä kyselyillä. Arviointien pohjalta teemme ehdotuksia palvelujen parantamiseksi.

Nostoja varhaiskasvatuksen järjestämisestä

Päiväkodeissa työskentelee varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia, erityisopettajia ja päiväkodin johtajia. Lisäksi päiväkodeissa voi työskennellä muuta henkilöstöä, jonka tehtävänimikkeistä tai kelpoisuuksista ei säädetä laissa. Tällaisia ovat esimerkiksi avustajat ja keittiöhenkilöstö.

Kelpoisuuksista säädetään varhaiskasvatuslaissa.

Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava vähintään yksi kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä jokaista seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden, jos lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen yli viisi tuntia päivässä. Kelpoisia ovat varhaiskasvatuksen opettajat, varhaiskasvatuksen sosionomit ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Enintään neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä mainittu ammatillinen kelpoisuus.

Päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä on oltava vähintään yksi edellä mainitun ammatillisen kelpoisuuden täyttävä työntekijä jokaista 13:a yli 3-vuotiasta lasta kohden, jos lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen korkeintaan viisi tuntia päivässä.

Kun lapsi on päiväkodissa tai perhepäivähoidossa, hänelle pitää laatia henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan, miten lapsen kasvatus, opetus ja hoito toteutetaan.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan pitää kirjata tavoitteet siitä, miten lapsen varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla tavoitteet toteutetaan. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen tuen tarve ja tukitoimenpiteet.

Henkilöstö laatii varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat lapsen opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta vastaavat henkilöt. Päiväkodeissa laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon, kun varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät, pitää tarkistus tehdä useammin.

Oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen säädetään varhaiskasvatuslaissa. 

Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa viivytyksettä tuen tarpeen ilmettyä. Lapsen etu pitää ensisijaisesti huomioida, kun varhaiskasvatusta suunnitellaan, järjestetään ja tuotetaan tai siitä päätetään. 

Lapselle annettava tuki voi sisältää lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia toimenpiteitä. Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa. Lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä tuen vaikuttavuuden arviointi kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

Tehostetusta ja erityisestä tuesta on tehtävä hallintopäätös viipymättä. Päätöksessä on mainittava tuen muodot, varhaiskasvatuksen järjestämispaikka ja tukipalvelut. Päätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestämisvastuussa oleva kunta. Jos varhaiskasvatuksen järjestää yksityinen palveluntuottaja, päätöksen tekee toimipaikan sijaintikunta palveluntuottajan esityksen perusteella. 

Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on arvioitava tarjoamansa varhaiskasvatuksen laatua sekä osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää varhaiskasvatuksen kansallisia ulkoisia arviointeja. Karvi myös tukee varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja yksityisiä toimijoita lakisääteisessä itsearvioinnissa.

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle tulee tarjota ravitsemussuositukset täyttävää terveellistä ja tarpeellista ravintoa. Ruokailu täytyy järjestää ohjatusti kaikille paikalla oleville lapsille. Lisää tietoa löydät julkaisusta Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Linkki julkaisuun on tämän sivun lopussa.

Katsomuskasvatus on osa yleissivistävää varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Katsomustietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisia katsomuksellisia ja kulttuurisia perinteitä, identiteettejä, uskomuksia ja arvoja. Lisäksi niitä opitaan tarkastelemaan yhdessä.