Kunniamerkit ja mitalit

Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ja Suomen Leijonan (SL) ritarikuntien kunniamerkit ovat kunniamerkkejä, jotka tasavallan presidentti myöntää ansioituneille henkilöille itsenäisyyspäivänä 6.12.

Tehtävänämme on hallinnonaloittain pyytää ehdotuksia kunniamerkkien saajista kunnanhallituksilta, hyvinvointialueilta ja koulutuskuntayhtymiltä. Pyydämme esityksiä seuraavien ministeriöiden hallinnonalojen henkilöistä:

• opetus- ja kulttuuriministeriö
• sisäministeriö
• sosiaali- ja terveysministeriö
• valtiovarainministeriö.

Ehdotukset Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkien saajista tulee tehdä Lupa- ja valvontavirastolle ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella. Löydät linkit lomakkeelle ja ohjeisiin tämän sivun lopusta.

Käymme ehdotukset läpi ja teemme ministeriöille esityksen kunniamerkin saajista noudattaen meille annettuja kiintiöitä. Ritarikuntien hallitus tekee tasavallan presidentille lopullisen esityksen, siitä ketkä saavat kunniamerkin.

Ministeriöt lähettävät Lupa- ja valvontavirastolle hallinnonaloittain ohjauskirjeen alkuvuodesta, minkä jälkeen käynnistämme itsenäisyyspäiväkunniamerkkien hakuprosessin ja viestimme kunniamerkkiehdotusten tekemisen aikataulusta.

Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) on kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa ansioituneille äideille äitienpäivänä.

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia äitejä Lupa- ja valvontavirastolle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptio- ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Äitienpäiväkunniamerkin hakeminen ja itse mitali ovat maksuttomia.

Äitienpäiväkunniamerkki voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.

Perusteluna äitienpäiväkunniamerkin saamiselle voi olla myös laajempi yhteisvastuullinen kasvatustehtävä esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle ei kuitenkaan myönnetä äitienpäiväkunniamerkkiä.

Ehdotukset äitienpäiväkunniamerkkien saajista tulee tehdä Lupa- ja valvontavirastolle ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön kunniamerkkiehdotuksen liitteellä. Löydät linkit lomakkeelle, liitteelle ja ohjeisiin tämän sivun lopusta. Ehdotus lähetetään allekirjoitettuna ja kirjepostina Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon.

Käymme ehdotukset läpi ja teemme sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen kunniamerkin saajista noudattaen meille annettu kiintiötä. Ritarikuntien hallitus tekee tasavallan presidentille lopullisen esityksen, siitä ketkä saavat kunniamerkin. Kunniamerkit annetaan äitienpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Seuraavan vuoden äitienpäiväkunniamerkkien hakuprosessi käynnistyy syksyllä, jolloin viestimme kunniamerkkiehdotusten tekemisen tarkemmasta aikataulusta.

Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) on kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa ansioituneille isille isänpäivänä.

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä omat lapset voivat ehdottaa palkittavia isiä. Biologisten isien lisäksi myös adoptio- ja sijaisisiä voidaan ehdottaa palkittaviksi. Isänpäiväkunniamerkin hakeminen ja itse mitali ovat maksuttomia.

Isänpäiväkunniamerkki voidaan antaa eri-ikäisille, erilaisissa elämänpiireissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville isille. Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta. Palkitut ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, he ovat kantaneet yhteisvastuuta sekä tukeneet perhe-elämää ja vanhemmuutta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle.

Perusteluna isänpäiväkunniamerkin saamiselle voi olla myös laajempi yhteisvastuullinen kasvatustehtävä esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle ei kuitenkaan myönnetä isänpäiväkunniamerkkiä.

Ehdotukset isänpäiväkunniamerkkien saajista tulee tehdä Lupa- ja valvontavirastolle ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön kunniamerkkiehdotuksen liitteellä. Löydät lomakkeen, liitteen ja ohjeet tämän sivun lopusta. Ehdotukset lähetetään allekirjoitettuna ja kirjepostina Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon.

Käymme ehdotukset läpi ja teemme sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen kunniamerkin saajista noudattaen meille annettu kiintiötä. Ritarikuntien hallitus tekee tasavallan presidentille lopullisen esityksen, siitä ketkä saavat kunniamerkin. Kunniamerkit annetaan isänpäivänä valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto.

Isänpäiväkunniamerkkien hakuprosessi käynnistyy alkuvuodesta, jolloin viestimme kunniamerkkiehdotusten tekemisen tarkemmasta aikataulusta. Vuonna 2025 haku käynnistyi maaliskuussa.

Hengenpelastusmitali on tunnustus erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Mitali on usein myönnetty henkilölle, joka on asettanut oman henkensä vaaraan pelastaessaan toisen ihmisen.

Ehdotuksen hengenpelastusmitalin saajasta voi tehdä kuka vain. Esitys hengenpelastusmitalin antamisesta yksityiselle henkilölle on tehtävä viiden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jolloin teko tapahtui.

Ehdotus hengenpelastusmitalin saajasta tulee lähettää Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjeitse tai suojattuna sähköpostina. Löydät lomakkeen ja ohjeet tämän sivun lopusta.

Lupa- ja valvontavirasto tekee mitaliehdotuksista lausunnon sisäministeriön hengenpelastusmitalilautakunnalle. Sisäministeriö esittelee lopulliset esitykset tasavallan presidentille. Lupa- ja valvontavirasto järjestää tilaisuuden, jossa mitalit jaetaan.

Väestönsuojelun ansiomitalit myönnetään henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti kehittäneet väestönsuojelua häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Ensimmäisen luokan ansiomitali myönnetään erittäin ansiokkaasta toiminnasta ja toisen luokan ansiomitali ansiokkaasta toiminnasta. Väestönsuojelumitalit jaetaan joka toinen vuosi.

Ehdotuksen väestösuojelumitalin saajasta voivat tehdä kunnat, hyvinvointialueiden pelastuslaitokset ja järjestöt.

Ehdotus väestönsuojelumitalin saajasta tulee lähettää Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjeitse tai suojattuna sähköpostina. Käymme ehdotukset läpi ja teemme sisäministeriölle esityksen mitalinsaajista. Väestönsuojelumitalit myöntää sisäministeri, ja Lupa- ja valvontavirasto jakaa ne.

Väestönsuojelumitalien hakuprosessi käynnistyy, kun saamme aiheesta ohjauskirjeen sisäministeriöstä. Sen jälkeen viestimme kohderyhmille mitaliesitysten tekemisen tarkemmasta aikataulusta.

Rauhan aikana Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkin voi saada henkilö, joka on toiminut ansiokkaasti Puolustusvoimien, maanpuolustuksen ja erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä Suomen turvallisuusaseman hyväksi.

Kunniamerkkiehdotuksen voi tehdä viranomainen, järjestö tai yksityinen kansalainen. Lupa- ja valvontavirastolle voi tehdä vain ehdotuksia, jotka koskevat hyvinvointialueiden pelastuslaitoksia.

Lupa- ja valvontavirastolle voi ehdottaa itsenäisyyspäivänä 6.12. jaettavien Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkien saajia. Saajaehdokkaiden tulee olla maanpuolustustyössä ansioituneita siviilihenkilöitä. Meillä ei ole roolia kunniamerkeissä, jotka jaetaan 4.6. Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palveleville.

Ehdotus tulee tehdä Vapaudenristin ritarikunnan lomakkeella. Löydät linkit lomakkeelle ja ohjeeseen tämän sivun lopusta. Lomake lähetetään Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjeitse tai suojattuna sähköpostina. Kunniamerkit myöntää tasavallan presidentti.

Kunniamerkkien hakuprosessi käynnistyy keväällä, kun saamme aiheesta ohjauskirjeen sisäministeriöstä. Sen jälkeen viestimme kohderyhmille mitaliehdotusten tekemisen tarkemmasta aikataulusta.

Sotilasansiomitali on Suomen puolustusvoimain komentajan myöntämä tunnustus. Sotilasansiomitali voidaan myöntää henkilöille palkintona Puolustusvoimien hyväksi tehdystä poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä. Ansiomitali jaetaan pääsääntöisesti 4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä.

Lupa- ja valvontavirastolle voi ehdottaa sotilasansiomitalin saajiksi vain sellaisia henkilöitä, jotka eivät kuulu Puolustusvoimiin. Kunniamerkkiehdotuksen voivat tehdä kunnanhallitukset, hyvinvointialueet ja koulutuskuntayhtymät.

Ehdotus tulee tehdä sisäministeriön lomakkeella, jota ei ole saatavissa sähköisenä. Lomake lähetetään Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjeitse tai suojattuna sähköpostina. Ministeriö toimittaa lopullisen esityksen Pääesikunnalle.

Kunniamerkkien hakuprosessi käynnistyy syksyllä, kun saamme sisäministeriöstä ohjauskirjeen ja hakulomakkeen. Sen jälkeen viestimme kohderyhmille esitysten tekemisen tarkemmasta aikataulusta.

Lisätietoa: Asetus sotilasansiomitalista (837/1977)