Navigointivalikko
Murupolku
Valvontalain tilapäinen sääntely pääsisältö
Ohjeita yksin toimivalle sote-palveluntuottajalle valvontalain tilapäisestä sääntelystä
Tältä sivulta löydät ohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tilapäisestä sääntelystä.
Uutta valvontain tilapäistä sääntelyä sovelletaan 1.2.2025 alkaen. Toiminnan aloittamiseksi lähetä ensin rekisteröintihakemuksesi Soteriin. Uuden lain myötä saat aloittaa toimintasi, kun odotat hakemuksesi rekisteröintipäätöstä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tilapäinen sääntely on voimassa 1.2.2025–31.12.2026. Sääntely koskee uusia aloittavia palveluntuottajia ja jo aiemmin Soteri-rekisteriin rekisteröityjä palveluntuottajia. Tilapäisen sääntelyn piirissä oleva yksin toimiva palveluntuottaja voi aloittaa toimintansa, kun palveluntuottaja on toimittanut rekisteröintihakemuksen ja antanut valvontalain mukaiset hakemuksella pyydetyt tiedot palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröintiä varten.
Kaikki yritysmuodot ovat tilapäisen sääntelyn piirissä (esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, ay, ky, oy).
Ketä tilapäinen sääntely koskee?
Tilapäinen sääntely koskee yksin toimivaa palveluntuottajaa
- jonka asiakas- ja potilastyöhön osallistuva henkilöstö muodostuu yhdestä henkilöstä
- jonka toimintaan ei kuulu palvelujen antaminen alaikäiselle pysyväisluonteisesti ja olennaisesti (lue asiasta tarkemmin tämän sivun lopusta usein kysyttyä -osiosta)
- joka ei ole 1.1.2024 jälkeen saanut hylättyä palveluntuottajan tai palveluyksikön rekisteröintipäätöstä
Tilapäisen sääntelyn ohella on noudatettava myös muita lakeja
Vaikka yksin toimiva palveluntuottaja on saanut aloittaa tilapäisen sääntelyn avulla toimintansa ennen rekisteröintipäätöksen antamista, pitää palveluntuottajan muutoin noudattaa valvontalain säännöksiä ja muualta lainsäädännöstä mahdollisesti tulevia velvoitteita (esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, asiakastietolaki ja ammattihenkilölait).
Palveluntuottaja arvioi itse, kuuluko hän tilapäisen sääntelyn piiriin ja vastaa itse siitä, että hän täyttää valvontalain asettamat edellytykset. Lupa- ja valvontavirasto ei tee ennakkoarviota toimitettujen tietojen riittävyydestä tai oikeellisuudesta ennen toiminnan aloittamista.
Usein kysyttyä tilapäisestä sääntelystä
Yksin toimivalla palveluntuottajalla tarkoitetaan sitä, että palvelun antamiseen eli asiakas- tai potilastyöhön osallistuu vain yksi henkilö.
Merkitsevää on asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön määrä. Palvelua voi antaa palveluntuottajana toimiva yrittäjä itse, palkattu työntekijä, vuokrattu työntekijä tai alihankittu työntekijä. Palveluntuottajan oikeudellisella muodolla (esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky tai oy) ei ole merkitystä tässä arvioinnissa.
Vaatimus henkilöstön määrästä koskee kaikkea valvontalaissa määriteltyä sosiaali- tai terveyspalvelujen asiakas- ja potilastyötä. Jos yksin toimivan palveluntuottajan toiminta laajenee useamman kuin yhden asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan työntekijän toiminnaksi (esimerkiksi yrittäjä palkkaa lisää henkilökuntaa), ei yrittäjä kuulu enää tilapäisen sääntelyn piiriin.
Tilapäisen sääntelyn piirissä oleva yksin toimiva palveluntuottaja voi aloittaa toimintansa, kun hakija on antanut hakemuksella kaikki rekisteröintiä varten tarvittavat tiedot, hakemus rekisteröinnistä on lähetetty Soterin sähköisessä asioinnissa ja viranomainen on vastaanottanut sen.
Hakemuslomakkeella hakijan pitää täyttää kaikki hakemuksessa pakolliseksi merkityt kohdat. Palveluntuottajalla on niin sanottu ankara vastuu ilmoittamiensa tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä.
Palveluntuottajan OID-koodi näkyy hakemuksen teknisen käsittelyn jälkeen Soterin sähköisessä asioinnissa ja seuraavana päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalvelussa.
Palveluntuottajan itsensä vastuulla on myös arvioida, kuuluuko hän tilapäisen sääntelyn piiriin. Lupa- ja valvontavirasto ei tee ennakkoarviota toimitettujen tietojen riittävyydestä tai oikeellisuudesta ennen toiminnan aloittamista.
Yksin toimiva palveluntuottaja voi toimia omissa tiloissaan tai esimerkiksi toisen palveluntuottajan, kuten lääkärikeskuksen, tiloissa.
Yksin toimimista tarkastellaan palveluntuottajakohtaisesti eli palveluntuottajan asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön näkökulmasta, ei palveluyksikkö tai -pistekohtaisesti. Toisin sanoen yksin toimiva palveluntuottaja voi antaa palvelua useammassa kuin yhdessä palvelupisteessä.
Tilapäistä sääntelyä ei sovelleta sellaiseen palveluntuottajaan, joka antaa palveluja alaikäiselle pysyväluonteisesti tai olennaisesti ja jonka tulee toimittaa rikosrekisteriote ensimmäistä kertaa itsestään tai muusta kuin työsopimussuhteisesta henkilöstä valvontaviranomaiselle arvioitavaksi. Alaikäiselle tuotettavilla palveluilla tarkoitetaan työtä, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Alaikäisille palveluja tuottavan palvelunantajan pitää toimittaa ensimmäisellä kerralla valvontaviranomaiselle rekisteröintiä varten rikosrekisteriote lasten kanssa toimimiseen.
Jos palveluntuottaja tuottaa palveluita alaikäisille vain satunnaisesti tai alaikäisten lisäksi myös muille asiakasryhmille, voi hän aloittaa heille palvelujen antamisen, mutta alaikäisten kanssa työskentelyä ei saa aloittaa ennen kuin päätös rekisteröinnistä on tehty.
Jos palveluntuottaja on aikaisemmin tuottanut pysyväisluonteisesti ja olennaisesti palveluita alaikäisille ja toimittanut tästä viranomaisille rikosrekisteriotteen, soveltuu valvontalain tilapäinen sääntely häneen. Tällaisessa tilanteessa palveluntuottaja voi esimerkiksi toteuttaa toimintaansa liittyviä muutoksia suoraan hakemuksen jättämisen jälkeen.
Palveluntuottajan on itse arvioitava, kuuluuko hän rikostaustan selvittämismenettelyn piiriin ja ratkaistava arvionsa perusteella, voiko hän aloittaa toimintansa ennen rekisteröintipäätöstä.
Yksin toimiva palveluntuottaja voi tarvita palveluiden tuottamiseen avustavaa henkilökuntaa. Palveluntuottajalla voi olla puhtaasti yritystoimintaa avustavaa henkilöstöä (esimerkiksi kirjanpitäjä), joka ei osallistu varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. Tällainen avustava henkilöstö ei estä toiminnan aloitusta. Palveluntuottajan henkilöstöön luetaan kuitenkin palveluntuottajan palveluksessa oleva palveluntuottajaa hoitotoiminnassa avustava henkilöstö eli asiakas- ja potilastyöhön osallistuva henkilöstö. Asiakas- ja potilastyöllä tarkoitetaan sosiaali- tai terveydenhuollon hoitotyötä.
Löydät OID-koodin Soterin sähköisestä asioinnista seuraavalla kirjautumiskerralla. Löydät OID-koodin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalvelimelta seuraavan päivän aikana ilmoituksen käsittelystä.
Jos hakemus on puutteellinen tai siihen tarvitaan lisätietoja, viranomainen on palveluntuottajaan yhteydessä ja pyytää palveluntuottajalta valvontalain mukaiset tarvittavat tiedot hakemuksen lähettämisen jälkeen.
Viranomaiselta saapunut hakemuksen täydennyspyyntö ei tarkoita sitä, että hakemuksen perusteella aloitettu toiminta tulisi keskeyttää tai lopettaa.
Tilapäisen sääntelyn mukainen rekisteröintiprosessi on samanlainen kuin muillakin palveluntuottajilla. Viranomainen voi tarvittaessa käsitellä rekisteröintiasian riskiperusteisesti ja tarvittaessa pyytää esimerkiksi erilaisia suunnitelmia ja tarkempia tietoja toimintaedellytysten arvioimiseksi.
Palveluntuottaja kantaa riskin siitä, että hakemukseen voidaan tehdä hylkäävä päätös, vaikka toiminta olisi jo käynnistynyt. Hylkäävä päätös voidaan tehdä nopeastikin, jos valvontalain palvelujen tuottamiselle asetetut edellytykset eivät täyty tai esimerkiksi silloin, kun viranomainen ei ole saanut pyydettyä ja riittävää selvitystä asian ratkaisemiseksi. Jos palveluntuottaja saa hakemukseensa hylkäävän päätöksen, aloitettu toiminta tulee lopettaa. Lue lisää, mitä tapahtuu, jos hakemukseen annetaan hylkäävä päätös.
Palveluntuottajan tulee lopettaa toimintansa välittömästi saatuaan hylkäävän päätöksen tiedoksi.
Palveluntuottajan mahdolliseen uuteen rekisteröintihakemukseen sovelletaan tavallista rekisteröintimenettelyä, eikä toimintaa voi aloittaa suoraan hakemuksen jättämisen jälkeen, vaan palveluntuottajan on odotettava myönteistä rekisteröintipäätöstä viranomaiselta.
Rokotustoiminta ja tilapäinen sääntely
Jos palveluntuottajan henkilöstö muodostuu vain yhdestä potilastyöhön osallistuvasta henkilöstä, voidaan rokotustoiminnan rekisteröinnissä soveltaa valvontalain tilapäistä sääntelyä, jos muut tilapäisen sääntelyn edellytykset täyttyvät.
Toiminnan aloittamiseksi lähetä ensin rekisteröintihakemuksesi Soteriin. Hakemus tehdään Soterin sähköisessä asiointipalvelussa. Muista antaa hakemuksella kaikki vaaditut tiedot palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröintiä varten.
Lue tarkemmin tilapäisen sääntelyn edellytyksistä ja rajauksista.
Tärkeää huomioida:
- Palveluntuottajan täytyy nimetä toiminnalle vastuulääkäri.
- Soteriin merkitään henkilöstöksi vain rokotuksia antava ammattihenkilö.
- Vastuulääkäriä tai muuta vastuuhenkilöä ei merkitä henkilöstöksi, jos he eivät osallistu asiakas- ja potilastyöhön.
- Jos vastuulääkäri osallistuu itse asiakas- ja potilastyöhön, toiminta ei kuulu tilapäisen sääntelyn piiriin.
Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että rokotustoiminnan johto ja valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Vaikka toiminta aloitettaisiin tilapäisen sääntelyn perusteella, rokotusasetuksen mukaiset laatu- ja valvontavaatimukset on täytettävä kaikissa tilanteissa.
Tilapäinen sääntely - katso myös
Tilapäinen sääntely - lainsäädäntö
Sosiaali- ja terveysasioiden asiakaspalvelu -laatikko
Yhteystiedot
Sosiaali- ja terveysasioiden asiakaspalvelu
Yhteydenottolomake
Sähköposti: [email protected]
Puhelin: 0295 256 930 (maanantai–perjantai kello 9–15)