Tuottajavastuun kierrätystilastot

Suomen markkinoille toimitettiin vuonna 2023 kannettavia paristoja ja akkuja sellaisenaan tai laitteiden sisällä 3 609 tonnia ja niitä kerättiin kuluttajilta ja muilta toimijoilta yhteensä 1 885 tonnia. Valtioneuvoston asetuksen (520/2014) mukaan kannettavista akuista ja paristoista tulee kerätä vähintään 45 %. Suomi on saavuttanut kannettavien keräykselle asetetut tavoitteet joka vuosi. 

Valtaosa akuista ja paristoista on edelleen lyijyakkuja, vaikka litiumakkujen määrä onkin noussut viime vuosina. Vuonna 2023 kierrätyslaitoksissa käsiteltiin 23 597 tonnia lyijyakkuja ja niiden kierrätystehokkuus oli noin 73,3 %. Nikkelikadmiumakkujen kierrätysmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä. Vuonna 2023 kierrätyslaitoksissa käsiteltiin noin 256 tonnia nikkelikadmiumakkuja ja niiden kierrätystehokkuus oli 80 %. 

Muiden akkujen ja paristojen kuten litiumakkujen, alkaliparistojen ja nikkelimetallihydridiakkujen kierrätystehokkuus täytti 50 % minimitavoitteen. Kierrätystehokkuus vastaa edellisien vuosien kierrätystehokkuutta.

Vaikka keräysasteet voivat vaikuttaa alhaisilta, ne eivät tarkoita sitä, että kaikki loput päätyisivät sekajätteeseen. Pieni osa toki päätyy, mutta osa kulkeutuu esimerkiksi sähkölaitteiden mukana uudelleenkäyttöön ulkomaille. Keräysasteen laskentakaava ei myöskään huomioi sitä, että toisten akkujen elinikä on pidempi kuin toisten.

Katso akku- ja paristotilastot vuosilta 2010-2023

Tuottajien on huolehdittava siitä, että romuajoneuvoista valmistellaan uudelleenkäyttöön tai hyödynnetään muulla tavoin vähintään 95 % sekä valmistellaan uudelleenkäyttöön tai kierrätetään vähintään 85 %. Vuonna 2023 uudelleenkäyttö- ja hyödyntämisaste saavutettiin, mutta uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste jäi vielä hieman tavoitteesta.

Auton elinkaaren päättyessä siitä voidaan vielä saada käyttöön varaosia, metalleja ja energiaa. Romuajoneuvon viimeisellä haltijalla on velvollisuus palauttaa ajoneuvo viralliseen vastaanottopisteeseen, josta saa romutustodistuksen. Vastaanottopisteistä autot siirtyvät tuottajayhteisö Suomen Autokierrätyksen kierrätysoperaattoreiden kautta hyödynnettäväksi.

Romutuspoistot Suomessa  

Suomessa romutetaan vuosittain noin 70 000–80 000 autoa. Viime vuosina romutustodistusten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2024 ajoneuvorekisteristä poistettiin romutustodistuksella yhteensä 70 834 ajoneuvoa.  

Romutuspoistojen vähentyminen liittyy yleiseen talouden heikkoon tilanteeseen. Aiemmin romutusmääriä ovat kasvattaneet muun muassa romutuspalkkiokampanjat, metallien kohonneet maailmanmarkkinahinnat ja kuluttajien lisääntynyt tietoisuus kierrätyksestä.  

Uusi romutuspalkkiokampanja toteutetaan 1.1.2026–31.12.2027. Romutuspalkkiota voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, kun romuttaa henkilöauton, joka on ensirekisteröity vuonna 2015 tai aiemmin, ja hankkii tilalle uuden vähäpäästöisen henkilöauton.  

Virallisten romutuspoistojen lisäksi osa romuajoneuvoista päätyy yhä muualle kuin virallisiin vastanottopisteisiin. Tämän haasteen ratkaisemiseksi on otettu käyttöön muuan muassa sähköinen romutustodistus sekä digitaalinen kierrätysalusta, joiden avulla tiedonkeruuta ja romuajoneuvojen seurantaa voidaan parantaa.

Raportointi Euroopan komissiolle

Lupa- ja valvontavirasto laatii ja toimittaa Euroopan komissiolle ajoneuvoja koskevan tilastoraportin vuosittain kesäkuussa. Tilastot perustuvat tuottajayhteisön ilmoittamiin tietoihin. Tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy vastaa yli 250 uusien ja käytettyjen autojen maahantuojien tuottajavastuuvelvoitteista.

Katso romuajoneuvotilastot vuosilta 2008-2023 (pdf).

Pakkausjätteiden kierrätystavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä. Tavoitteiden saavuttaminen on säädetty tuottajien eli pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien vastuulle. Kierrätysasteeseen lasketaan mukaan myös pantilliset juomapakkaukset. Pantillisten juomapakkausten erillisistä uudelleenkäyttö- ja kierrätysvelvollisuuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa juomapakkausten palautusjärjestelmästä. Linkit asetuksiin on sivun alareunassa Lainsäädäntö-kohdassa. 

Valtioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä mukaiset kierrätystavoitteet ovat seuraavat:

Vuonna 2025

• Kokonaistavoite 65 %
• Muovi 50 %
• Puu 25 %
• Rautametallit 70 %
• Alumiini 70 %
• Lasi 70 %
• Kuidut (paperi ja kartonki) 75 %

Vuonna 2030

• Kokonaistavoite 70 %
• Muovi 55 %
• Puu 30 %
• Rautametallit 80 %
• Alumiini 80 %
• Lasi 75 %
• Kuidut (paperi ja kartonki) 85 %

Tilastojen raportointi Euroopan komissiolle

Lupa- ja valvontavirasto laatii ja toimittaa pakkaus- ja pakkausjätetilastoja vuosittain Euroopan komissiolle. Aiemmin tilastoja toimitti Pirkanmaan ELY-keskus vuodesta 1997 alkaen. Tilastot perustuvat tuottajien ja tuottajayhteisöiden vuosittain ilmoittamiin tietoihin, joita on täydennetty arvioilla muiden Suomen markkinoille saatettujen pakkausten määristä. 

Katso pakkaustilastot vuosilta 2020-2023 (pdf).

Tilastot vuoteen 2019 asti eivät ole vertailukelpoisia uudempiin tilastoihin. Luvuista on puuttunut arvioita pakkausmääristä, jotka eivät sisälly tuottajien ja tuottajayhteisöjen raportoimiin määriin. Lisäksi pakkausten kierrätysmääriin on sisältynyt pakkausjätettä, joka on päätynyt lajittelun jälkeen energiahyödynnettäväksi. 

Katso pakkaustilastot vuosilta 2003-2019 (pdf).

Valtioneuvoston asetus (270/2023) keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä edellyttää, että vähintään 85 prosenttia markkinoille saatetuista paperituotteista kierrätetään vuosittain.

Tavoite saavutettiin vuonna 2024, kierrätysaste oli 86 prosenttia (kierrätetty määrä oli 118 085 tonnia). Nousu edellisen vuoden 77 prosentista selittyy poikkeuksellisen suurten varastojen purkautumisena kierrätykseen. Paperia kerättiin yhteensä 108 399 tonnia. 

Keräyspaperi hyödynnetään ensisijaisesti paperi- ja kartonkiteollisuuden raaka-aineena Suomessa ja ulkomailla. Kotikeräyspaperista valmistetaan mm. uutta sanomalehtipaperia ja kirjekuoria. Kartonkiteollisuudessa sitä voidaan käyttää esim. hylsykartongin raaka-aineena. Erikseen kerätystä vaaleasta toimistopaperista valmistetaan pehmopaperituotteita kuten talous- ja wc-paperia. Sanomalehtipaperia käytetään myös eristevillan raaka-aineena. 

Paperin tilastoinnista 

Paperin tilastot perustuvat tuottajayhteisöiden Lupa- ja valvontavirastolle (aiemmin Pirkanmaan ELY-keskukselle) ilmoittamiin tietoihin ja Tullin ulkomaankauppatilastoihin. Ulkomaankauppatilastoista mukaan lasketaan graafisen paperin tuontilukuja sekä paperituotteiden tuonti- ja vientilukuja. 

Katso keräyspaperitilastot vuodesta vuodesta 2022 lähtien.

Suomessa kerättiin lähes 60 000 tonnia käytöstä poistettuja renkaita vuonna 2023. Käytännössä kaikki markkinoille lasketut renkaat päätyvät lopulta keräykseen.

Keräyksen järjestää Suomen Rengaskierrätys Oy, joka on ainoa hyväksytty renkaiden tuottajayhteisö Suomessa. Vähintään 95 % markkinoille saatetuista renkaista on valmisteltava uudelleenkäyttöön, kierrätettävä tai muutoin hyödynnettävä. Vaatimus on yleensä saavutettu ja ylitetty.

Renkaita hyödynnetään kokonaisina, leikkeinä tai rouheena erilaisissa tie- ja maanrakennuskohteissa. Granulaattia käytetään joustoa vaativien alustojen, kuten urheilu- ja leikkikenttien pintarakenteissa.

Hienojakoista kumiaineista käytetään asfaltin sideaineena vähentämään rengasmelua ja lisäämään kulutuksen kestoa. Hyväkuntoiset rengasrungot voidaan pinnoittaa uusiorenkaiksi.

Alla olevassa taulukossa on tilastoja vuodesta 2007 lähtien. Tilastot perustuvat Suomen Rengaskierrätyksen tietoihin.

Katso rengastilastot vuosilta 2007-2023 (pdf).

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräystavoite on vuodesta 2019 alkaen vähintään 65 % suhteessa kolmen edellisen vuoden markkinoille saatettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keskiarvoon. Vuonna 2023 keräysaste oli 45,9 %, vaikka vuonna 2023 Suomessa kerättiin sähkö- ja elektroniikkalaitteita asukasta kohden noin 13,2 kg. 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet luokitellaan niistä annetun asetuksen mukaisesti kuuteen eri laiteluokkaan. Jokaista luokkaa koskevat hyödyntämis-, kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet, joiden saavuttamisesta tuottajien tulee huolehtia.

Kerätyn romun uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet:

• Lämmitys- ja jäähdytyslaitteet (luokka 1) ja muut suuret laitteet (luokka 4): hyödyntämistavoite 85 % ja uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoite 80 %.
• Näytöt (luokka 2): hyödyntämistavoite on 80 % ja uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoite 70 %.
• Pienet laitteet (luokka 5) ja pienet teletekniset laitteet (luokka 6): hyödyntämistavoite 75 % ja uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoite 55 %
• Lamput (luokka 3): kierrätystavoite 80 %.

Vuonna 2023 kierrätystavoitetta ei saavutettu laiteluokassa 3. Muissa laiteluokissa tavoitteet saavutettiin.

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilasto vuodelta 2023 (pdf).

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilasto vuodelta 2022 (pdf).

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilasto vuodelta 2021 (pdf).

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilasto vuodelta 2020 (pdf).

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilasto vuodelta 2019 (pdf).

Katso sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tilastot vuosilta 2008-2018 (pdf).