Ohjeita vesi- ja ympäristöluvan hakemiseen 

Vesi- ja ympäristölupaa koskeva lainsäädäntö

Keskeisimmät vesitalousasioihin liittyvät säädökset ovat vuonna 2012 voimaan tulleet vesilaki ja valtioneuvoston asetus vesitalousasioista, Ne määrittelevät yleiset oikeudet ja velvollisuudet vesien käytössä sekä luvan tarpeen kriteerit. Niissä määrätään myös muun muassa vaatimukset vesilain mukaiselle lupahakemukselle ja lupapäätökselle. 
Keskeisimmät ympäristöluvanvaraiseen toimintaan liittyvät säädökset ovat vuonna 2014 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki sekä valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta. Ne määrittelevät yleiset oikeudet ja velvollisuudet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä kriteerit sille, millaiset toiminnot ovat luvanvaraisia. Niissä määrätään myös muun muassa vaatimukset ympäristönsuojelulain mukaiselle lupahakemukselle, lupamenettelylle ja lupapäätökselle.

Lisäksi asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat säädökset:

• Jätelaki
• Laki eräistä naapuruussuhteista
• Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
• Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
• Luonnonsuojelulaki
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Muinaismuistolaki
• Patoturvallisuuslaki
• Terveydensuojelulaki
• Vesihuoltolaki 
• Yhteisaluelaki

Vesi- ja ympäristöluvan käsittelyaika 

Lupahakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen hankkeen tai toiminnan aloittamista. Vesiluvan käsittely kestää keskimäärin 8 kuukautta ja ympäristöluvan 10–12 kuukautta. Aika voi pidentyä merkittävästi, jos hakemus on puutteellinen tai sitä muutetaan prosessin aikana. 

Lupahakemuksen käsittelyä voi edistää muun muassa ennakkoneuvontatilaisuudet lupaviranomaisen kanssa sekä selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen. Myös etukäteen asianosaisille annettu informaatio hankkeesta voi vähentää mahdollisia väärinkäsityksiä ja edelleen hakemuksesta tehtyjä muistutuksia.

Lupamaksu

Lupa ja valvontavirasto perii maksun lupa-asian käsittelystä luvan hakijalta. Maksun suuruus määräytyy hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen mukaan. Jos päätös sisältää useita tässä asetuksessa erikseen maksullisiksi säädettyjä päätöksiä, peritään niistä kustakin maksu asetuksen mukaisesti. 

Asian käsittelystä perittävään maksuun ei vaikuta se, onko päätös myönteinen vai kielteinen. Peruutetusta tai täydentämättä jätetystä hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksusta.

Vesi- ja ympäristöluvan tarve

Vesiluvan tarve määräytyy 

1. hankkeesta aiheutuvien vaikutusten perusteella (vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus)
2. tiettyihin vesilaissa lueteltuihin hankkeisiin tarvitaan lupa vaikutuksista riippumatta (aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet).

Vaikutusperusteinen luvantarpeeseen vaikuttaa se, aiheuttaako hanke vesistön, rannan, vesiympäristön tai pohjaveden muutoksen, jolla on haitallinen, yleistä tai yksityistä etua loukkaava seuraus. 

Aina luvanvaraiset hankkeet ovat laajuudeltaan tai vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että ne vaativat aina vesiluvan. Lupaa vaativia hankkeita voivat olla esimerkiksi laiturin, sillan ja padon rakentaminen, vesijohdon ja kaapelin sijoittaminen vesialueelle, vesialueen ruoppaus tai täyttö, kalataloudellinen kunnostus, vesivoiman hyödyntäminen, kulkuväylät, vedenpinnan nosto, vesistön säännöstelyn muutos sekä veden ottaminen.

Ympäristölupa tarvitaan toiminnoille, joista aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, suuret eläinsuojat ja kalankasvatus. Lupa tarvitaan niin uudelle toiminnalle kuin toiminnan olennaiselle muutokselle.

Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain perusteella, riittää yksi Lupa- ja valvontavirastolle tehtävä hakemus. Hakemuksesta annetaan yleensä yksi päätösasiakirja, joka sisältää molempia lupia koskevat ratkaisut. Hankkeeseen tai toimintaan olennaisella tavalla liittyvää luonnonsuojelulain 66 tai 83 §:ssä tarkoitettua poikkeusta koskeva hakemus käsitellään ja ratkaistaan myös samassa menettelyssä, jollei sen erillinen käsittely ole perusteltua

Jos olet epävarma, tarvitsetko ympäristö- tai vesilupaa, ota yhteyttä Lupa- ja valvontavirastoon tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.

Toimivaltainen viranomainen 

Vesilupaa haetaan Lupa- ja valvontavirastolta. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen ratkaisee kuitenkin eräitä ojitukseen liittyviä asioita kuten riita-asioita. 

Ympäristölupaa haetaan joko Lupa- ja valvontavirastosta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lupa- ja valvontavirasto käsittelee hakemuksia, jotka koskevat hankkeita, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia tai jotka ulottuvat usean kunnan alueelle. 

Jos hankkeelle tarvitaan sekä vesi- että ympäristölupa, asian käsittelee ja päätöksen tekee Lupa- ja valvontavirasto. 

Lupa- ja valvontavirasto sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset neuvovat tarvittaessa, mistä tarvitsemaasi lupaa haetaan. 

Eräiden vesiluontotyyppien suojelusta poikkeaminen 

Lupaa eräiden vesiluontotyyppien suojelusta poikkeamiseen haetaan Lupa- ja valvontavirastosta.
Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupa- ja valvontavirasto voi kuitenkin myöntää hakemuksesta poikkeuksen kiellosta. Edellytyksenä on, etteivät vesiluontotyyppien suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu. Poikkeamisluvan lisäksi hanke voi tarvita myös vesiluvan tai ympäristöluvan.

Luonnonsuojelulain mukainen poikkeaminen 

Jos hankkeeseen liittyy luonnonsuyojelulain 66 tai 83 §:n mukainen poikkeamislupa, käsitellään se lähtökohtaisesti yhteiskäsittelyssä ympäristö- tai vesilupahakemuksen kanssa.

Tietyt hankkeet voivat saada etusijan vesi- ja ympäristölupamenettelyissä. Etusijan tarkoitus on mahdollistaa lupahakemuksen tavanomaista nopeampi käsittely. Lupamenettely ja lupaharkinta eivät muutoin poikkea tavanomaisesta.

Vihreän siirtymän hankkeet 2023–2026 

Toiminnanharjoittaja voi pyytää etusijamenettelyn soveltamista vesi- tai ympäristölupahakemuksensa käsittelyssä vuosina 2023–2026. Etusija lupahakemuksien käsittelyssä annetaan sellaisille vihreää siirtymää edistäville hankkeille, joiden toiminnassa on otettu huomioon ei merkittävää haittaa -periaate (DNSH). Etusijamenettelyä koskevan pyynnön yhteydessä on esitettävä selvitys ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumisesta.

Etusijan saavat hakemukset, jotka koskevat

• energiantuotantolaitoksia, jotka tuottavat energiaa uusiutuvalla energialla, sekä merituulivoimaloita ja niihin liittyviä vesitaloushankkeita
• uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuvia fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavia teollisuuden hankkeita
•  vedyn valmistusta ja hyödyntämistä, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista
• hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä ja varastointia
• akkutehtaita ja akkumateriaalien valmistusta, talteenottoa ja uudelleenkäyttöä
• palvelinkeskusta, jonka tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään
• ydinvoimalaitosta.

Ympäristöministeriö on laatinut luvanhakijoille sekä lomakkeen että ohjeen etusijan hakemiseen ja ei merkittävää haittaa -periaatetta koskevan selvityksen tekemiseen. Lomakkeen latauslinkki ja linkki ohjeeseen löytyy sivun lopusta. 

Kriittisten raaka-aineiden hankkeet 

Euroopan komissiolta strategisen aseman saaneet kriittisten raaka-aineiden hankkeet saavat etusijan ympäristö- ja vesilupamenettelyssä ilman erillistä hakemusta.

Hakijan tulee tuoda selkeästi esille hankkeelle myönnetty strateginen asema tällaista ympäristö- ja vesilupahakemusta vireille jättäessään sekä liittää strategista asemaa koskeva päätös hakemusasiakirjoihin. Jos jo vireillä oleva asia on saanut komissiolta strategisen hankkeen aseman, tulee tästä toimittaa tieto ja päätös Lupa- ja valvontavirastolle.

Nettonollahankkeet 

Työ- ja elinkeinoministeriöltä strategisen aseman saaneet nettonollahankkeet saavat pääsääntöisesti etusijan ympäristö- ja vesilupamenettelyssä ilman erillistä hakemusta.

Nettonollahanke voi olla myös vihreän siirtymän hanke, esimerkiksi akkumateriaalien valmistaminen tai hiilidioksidin talteenotto. Tällöin etusijaa on haettava vihreän siirtymän hankkeiden ohjeistusten mukaisesti. 

Ympäristö- ja vesilupahakemukseen on liitettävä strategista asemaa koskeva päätös. Jos työ- ja elinkeinoministeriö myöntää strategisen aseman hankkeelle, jota koskeva ympäristö- ja/tai vesilupahakemus on jo jätetty, tulee aseman myöntämistä koskeva päätös lähettää viivytyksettä Lupa- ja valvontavirastoon.

Hakija 

Vesi- ja ympäristöluvan hakijana voi olla luonnollinen henkilö (ihminen) tai oikeushenkilö eli juridinen henkilö. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, säätiö, rekisteröity yhdistys, valtio, kunta, seurakunta.

Hakijan tulee olla oikeussubjekti, jotta tälle voidaan myöntää oikeuksia ja määrätä velvollisuuksia. 

Sähköinen asiointipalvelu 

Vesi- ja ympäristölupaa haetaan Lupa- ja valvovontavirastosta sähköisen asiointipalvelun kautta. Löydät linkin sähköiseen asiointipalveluun sekä Luvat ja valvonta -palveluun tämän sivun lopusta. Toiminnanharjoittajan asemassa oleva luonnollinen henkilö voi toimittaa hakemuksen myös paperisena.

Sähköisessä asiointipalvelussa hakemuksella pyydettäviä tietoja rajataan sen mukaan, millaiselle hankkeelle tai toiminnalle lupaa ollaan hakemassa. Palvelu myös ohjaa hakijaa hakemuksen täyttämisessä. Sähköiseen asiointipalveluun voidaan lisätä useampia kanssa- tai puolesta-asioijia. Näin sähköisessä asiointipalvelussa hakemusta voi valmistella useampia henkilöitä.

Yleistä hakemuksen laatimisesta 

Sekä vesilaki että ympäristönsuojelulaki edellyttävät, että hakemuksen laatijalla on riittävä asiantuntemus hakemuksen laatimiseksi. Jos hakijalla ei ole aikaisempaa kokemusta vesi- ja ympäristölupa-asioista ja tarvittavien selvitysten tekemisestä, on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa.

Hakemuksen laatu on tärkeää, sillä käsittely etenee vasta, kun kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu Lupa- ja valvontavirastolle. Jos tiedoissa on puutteita, Lupa- ja valvontavirasto pyytää täydentämään hakemusta. Täydentämiseen kuluva aika pidentää hakemuksen kokonaiskäsittelyaikaa.

Hakemuksen käsittely etenee sujuvammin, kun tavoitteet, vaikutukset ja mahdolliset haitat on etukäteen selvitetty ja esitetty hakemuksessa selkeästi.

Hakemuksen puutteellisuus ja täydentämiskierrokset lisäävät viranomaisen työmäärää, mikä voi vaikuttaa myös käsittelystä perittävään päätösmaksuun korottavasti.

Hakemustietojen julkisuus 

Hakemuksen tiedot ja liitteet ovat julkisia asiakirjoja ja tulevat julkisiksi hakemuksen vireille tulon jälkeen. Viranomainen luovuttaa asiakirjat niitä pyytäneille, ellei yksittäistä asiakirjaa ole todettu salassa pidettäväksi. Viranomainen tekee erillisen päätöksen salassapidosta, jos joku pyytää salassa pidettäväksi todettua asiakirjaa nähtäväksi. 

Vesi- ja ympäristölupahakemusten käsittelyprosessiin kuuluu pääsääntöisesti julkinen kuuleminen. Kuulemisprosessissa Lupa- ja valvontavirasto julkaisee hakemusta koskevat, julkisiksi todetut asiakirjat Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa. Asian sujuvoittamiseksi hakemusasiakirjoissa kannattaa vältää turhien henkilötietojen esittämistä. On syytä myös huomata, että sähköisten asiakirjojen ominaisuus- tai metatiedot voivat sisältää henkilötietoja. Osa asiakirjoista julkaistaan tunnistautumisen takana.

Jos hakija katsoo, että hakemukseen liittyy lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, voi hän pyytää yksilöityjen tietojen tai asiakirjojen salaamista asiakirjoja toimittaessaan. Pyynnön yhteydessä on esitettävä perustelut asiakirjojen salaamiselle. Päätöksen salaamisesta tekee Lupa- ja valvontaviranomainen. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät ole salassa pidettäviä tietoja.

Hakemuksessa tulisi esittää tiedot sellaisessa muodossa, että ne ovat riittäviä hakemuksen käsittelemiseksi, mutta eivät edellytä salaamista. Hakemukseen liittyvät ei-julkiset tiedot on hyvä esittää erillisillä liitteillä. 

Salassa pidettäviä tai muuten arkaluontoisia asioita sisältävät aineistot tulee lähettää Lupa- ja valvontavirastoon käyttämällä suojattua turvasähköpostipalvelua. 

Hakemukseen liittyvien selvitysten laatiminen

Lupahakemusta valmisteltaessa on hyvä selvittää ajoissa asiantuntijoiden kanssa, millaisia selvityksiä tarvitaan. Osa selvityksistä voi vaatia toteutusta tiettyyn vuodenaikaan, ja niiden lykkääminen lupakäsittelyn ajalle voi viivästyttää lupahakemuksen käsittelyä.

Jos selvitykset edellyttävät alueella liikkumista tai tutkimista, tulee varmistaa, että siihen on tarvittavat oikeudet. Muuhun kuin yleiskäyttöoikeuden perusteella tapahtuvaan liikkumiseen on oltava alueen omistajan/haltijan suostumus tai vesilain mukainen tutkimuslupa. 

Suomen aluevesillä ei saa ilman puolustusvoimien lupaa tehdä merenpohjan tai sen sisustan muodon, rakenteen tai koostumuksen selvittämistä geologisilla tai geofyysisillä tutkimuksilla eikä merenpohjan topografisten muotojen järjestelmällistä mittausta ja tallennusta. Tutkimusluvat Suomen aluevesille myönnetään aluevalvontalain ja valtioneuvoston asetuksen perusteella. Luvista vastaa puolustusministeriö, ja päätökset tekee Puolustusvoimien pääesikunnan operatiivinen osasto.

Lupaa tehdä tutkimustöitä Suomen talousvyöhykkeellä ohjaa YK:n merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS) perustuva talousvyöhykelaki. Asiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja päätökset tekee valtioneuvosto.

Yleistä hakemukseen lisättävistä liitetiedostoista 

Ympäristöasioiden lupapalvelussa hakemukseen voi lisätä liitetiedostoja enintään 200 kappaletta ja yksittäisen liitetiedoston maksimikoko on 50 megatavua. Kerralla palveluun voi ladata maksimissaan 50 megatavun verran liitteitä, joten lataa tätä isommat aineistot useammassa erässä. Kaikki hakemukselle liitetyt liitetiedostot näet kootusti hakemuksen liitteet-välilehdeltä.

Nimeä liitetiedostot aina siten, että nimestä käy ilmi se, mikä asiakirja tiedostossa on. Liitetiedoston nimen maksimipituus on 100 merkkiä.

Liitteiden sallittuja tiedostomuotoja ovat: .xls, .xlsx, .doc, .docx, .ppt, .pptx, .jpg, .jpeg, .pdf, .png, .gif, .txt.

Hakemusasiakirjoja sähköpostiviestillä toimittaessasi saatat joutua pienentämään liitteitä tai toimittamaan niitä useassa eri sähköpostiviestissä viestien kokorajoituksista johtuen. 

Jos hakemuksesi sisältää aineistoa, jota esität salassa pidettäväksi tai muuten arkaluonteiseksi, tulee tällaiset tiedot sisällyttää erillisiin liitteisiin ja toimittaa ne Lupa- ja valvontavirastoon turvasähköpostipalvelun kautta sen jälkeen, kun asia on jo otettu Lupa- ja valvontavirastossa käsittelyyn.

Muista lisäksi sisällyttää hakemukseen myös julkaistavissa oleva kuvaus näistä tiedoista.
Ohjeet turvasähköpostin käytöstä saat Lupa- ja valvontaviraston kirjaamosta pyytämällä.

Yleistä hakemuksen sisältövaatimuksista 

Vesilupahakemuksen sisältövaatimukset tulevat pääasiassa suoraan vesilaista ja -asetuksesta ja ympäristöluvan suoraan ympäristönsuojelulaista ja -asetuksesta. 

Sähköisessä asiointipalvelussa hakemuksen laatimista on helpotettu hanke- tai toimintakohtaisilla vaatimuksilla. 

Hakemuksen tulee olla selkeä ja jäsennelty. Lisäksi hakemuksen ja liiteasiakirjojen on muodostettava yksiselitteinen ja ymmärrettävä kokonaisuus. Hakemukseen on liitettävä sen käsittelyn kannalta tarpeelliset ajantasaiset selvitykset. Hakemuksesta on käytävä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään tiedot perustuvat. Hakemukseen on liitettävä myös tiivistelmä, josta käy ilmi perusasiat hankkeesta ja sen vaikutuksista. 

Henkilötietojen esittämistä hakemuksella tulee välttää. Esimerkiksi vaikutusalueen kiinteistönomistajien yhteystietoja ei tule kirjoittaa hakemusasiakirjan tekstin sekaan, vaan ne täytyy toimittaa hakemuksen mukana erillisellä liitteellä. Tämä helpottaa henkilötietojen suojaamista tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Jos hanke on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu hanke (YVA-hanke), on hakemusasiakirjoihin liitettävä mainitun lain mukainen arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ja perusteltu päätelmä arviointiselostuksesta.

Jos hanke voi merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojeltaviksi tarkoitettuja luonnonarvoja, on kyseiset vaikutukset arvioitava hakemusasiakirjoissa luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti. 

Hakemusasiakirjoissa on arvioitava lisäksi, millaisia vaikutuksia hankkeella tai toiminnalla ja siitä aiheutuvilla päästöillä on vesien- ja merenhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen sekä mahdollisen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen riskienhallinnan tavoitteiden saavuttamiseen.

Hakemuksen liitepiirustusten vaatimukset 

Hakemukseen liitettävien piirrosten on oltava selkeitä ja niissä on käytettävä tarkoitukseen sopivaa mittakaavaa, esimerkiksi seuraavasti:

• lähestymis-/yleiskartta 1:100 000–1:200 000
• kiinteistörekisterikartat 1:5 000–1:10 000
• asemapiirros 1:500–1:2 000
• pituusleikkaukset, pysty-/vaakamittakaava 1:100–1:200 / 1:1 000–1:2 000
• poikkileikkaukset 1:100–1:200
• detaljit 1:10–1:100
• prosessikuvaukset aiheen mukaan
• teemakartat aiheen mukaan.

Piirustukset tulee laatia ISO-A-sarjan mukaiseen kokoon (A4, A3 jne.).

Hakijalla on oltava käyttöoikeus piirustusten laatimisessa käytettyihin aineistoihin. Piirustuksiin tulee merkitä piirroksen tunnistetiedot (tyyppi ja numero), mittakaava, mittajana, käytetty korkeusjärjestelmä, laatimispäivämäärä ja laatijan nimi.

Sähköisten liitepiirrosten lisäksi viranomainen voi pyytää toimittamaan suurista liitepiirroksista myös paperisia versioita käsittelyn helpottamiseksi.

Vesilupahakemuksen sisältövaatimukset 

Vesilupahakemuksen tulee sisältää vesitalousasetuksen edellyttämät selvitykset. Hakemuksessa pitää esittää oleelliset tiedot hankkeen toteuttamisesta sekä siitä, mitä selvityksiä tai tutkimuksia on tehty hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Hakemukseen tulee liittää mukaan tarvittavat kartat, piirustukset ja mahdolliset selvitykset, joihin hakemuksessa mainitut asiat perustuvat.

Hakemuksessa on esitettävä seuraavat perustiedot:

• hakijan oikeus hakea lupaa ja hankkeen tarkoitus
• hankkeen sijainti ja alueen kaavatilanne
• toteutukseen tarvittava alue ja hakijan oikeudet alueeseen 
• alue, johon hankkeen vaikutukset ulottuvat
• luettelo asianosaisista ja heidän yhteystietonsa (henkilöt tai tahot, joiden oikeuksiin tai etuihin hanke voi vaikuttaa)

Hankeen osalta hakemuksessa on kuvattava tarkasti kaikki hankkeen rakennelmat, laitteet, tehtävät työt ja toimenpiteet. Rakenteiden, laitteiden ja työkohteiden sijainti/sijoittuminen tulee esittää selkeästi hakemukseen liitettävässä asemapiirroksessa. Suunniteltujen rakennelmien ja laitteiden piirustuksista on ilmettävä rakenteiden päämitoitus ja muut tarpeelliset tiedot.

Vesistöstä, johon hanke vaikuttaa, on esitettävä vesistön perustiedot. Lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutuksia muun muassa seuraaviin tekijöihin

• vedenkorkeuksiin ja virtaamiin
• vesistön käyttöön
• veden laatuun
• kalastoon, pohjaeläimiin, muuhun eliöstöön ja kasvillisuuteen
• ranta-alueiden maankäyttöön (muun muassa kaavoitus)

Hankkeen vaikutuksia on arvioitava myös suojelu- ja rauhoitusalueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, pohjaveteen ja luonnonoloihin.

Pysyvien vaikutusten lisäksi hakemuksessa on arvioitava hankkeen toteuttamistöiden aikaiset vaikutukset. Hakemukseen voi liittää myös hakijan näkemyksen tarpeellisista tarkkailuista.

Hakemuksessa on esitettävä kaikki hankkeen oikeudellisten edellytysten ja hankkeesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi on esitettävä arvio hankkeesta johtuvista edunmenetyksistä ja tarvittaessa esitettävä suunnitelma niiden vähentämisestä ja korvaamisesta.

Hakija voi myös esittää oman näkemyksensä siitä, mitkä ovat luvan myöntämisen edellytykset.

Lupahakemuksen yhteydessä on mahdollista hakea myös valmistelulupaa, jos siihen on perusteltu syy. Valmistelulupa sallii aloittaa hankkeen valmistelutyöt ennen kuin varsinainen vesilupa on saanut lainvoiman. Valmistelulupaa haettaessa on yksilöitävä ne toimenpiteet, joiden toteuttamiseen valmistelulupaa haetaan sekä esitettävä perustelut valmisteluluvan tarpeelle. Valmistelulupa voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan toteuttaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa ja joiden osalta olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Jos valmistelulupa myönnetään, velvoitetaan luvan saaja pääsääntöisesti asettamaan vakuus sen varalta, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan valituksen johdosta.

Tarkempaa tietoa hanketta koskevan lupahakemuksen sisältövaatimuksista löydät muun muassa Lupa- ja valvontaviraston sähköisen asiointipalvelun hakemukselta ja sen täyttöohjeista sekä vesitalousasetuksesta.

Ympäristölupahakemuksen sisältövaatimukset 

Ympäristölupahakemuksen tulee sisältää ympäristönsuojeluasetuksen edellyttämät selvitykset. Hakemusteksteissä tulee esittää oleelliset tiedot hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja sen vaikutusten arvioimiseksi laadituista selvityksistä ja tutkimuksista. Hakemukseen tulee liittää mukaan tarvittavat kartat, piirustukset ja mahdolliset selvitykset, joihin hakemuksessa mainitut asiat perustuvat.

Hakemuksessa on esitettävä seuraavat perustiedot:

• toiminnan sijainti
• toiminnan suunniteltu ajankohta
• ympäristöolosuhteet
• toiminnan vaikutukset ympäristöön

Hakemuksessa on kuvattava lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnasta/tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista. Hakemukseen on liitettävä myös tiedot toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista sekä energian ja veden käytöstä sekä arvioitava toiminnan energian ja materiaalien käytön tehokkuutta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista suunnitellussa toiminnassa.

Hakemuksessa tulee esittää, millaisia päästöjä toiminnasta syntyy ja miten paljon (määrä ja laatu). Päästöjä voi aiheutua veteen, ilmaan ja maaperään. Lisäksi tulee esittää tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelystä. Hakemuksessa on kuvattava myös toiminnasta aiheutuva tärinä, melu ja valosaaste. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä ainakin seuraavat seikat:

• mahdollisuudet päästöjen vähentämiseksi ja puhdistamiseksi 
• selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemisesta
• suunnitellut toimet jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi 
• suunnitellut toimet jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi 
• tiedot jätteiden hyödyntämis- ja loppukäsittelypaikoista

Lupahakemuksessa on arvioitava toimintaan liittyvät riskit ja kuvattava onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet sekä toimet häiriötilanteissa.

Hakemukseen on liitettävä hakijan esitys toiminnan ja siitä aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten seuraamiseksi ja tarkkailemiseksi.

Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.

Hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan tiedot mahdollisesta viemäriin liittymisestä ja jätevesien johtamisesta laaditusta sopimuksesta. Lisäksi hakemukseen on liitettävä:

• toiminnan ja päästöjä aiheuttavien kohteiden sijainnit kuvaava kartta, 
• asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti
• prosessikaavio, josta ilmenee olennaiset päästölähteet.

Jos lupahakemus koskee direktiivilaitosta, hakemuksessa tulee olla mukana myös ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n 3 momentissa esitetty erityissisällöt.

Jos toiminnasta aiheutuu päästöjä vesistöön, on hakemukseen liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n mukaisesti tiedot purkuvesistöstä tai jos toiminta sijoittuu pohjavesialueelle, 7 §:n mukaiset tiedot pohjavesialueesta. 

Ympäristönsuojeluasetuksesta selviää tiettyjä toimintoja, kuten jätteenkäsittelyä tai yhdyskuntajätevesien puhdistamista, koskevien erityisselvitysten tarve.

Lupahakemuksen yhteydessä on mahdollista hakea myös oikeutta aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöstä noudattaen jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (toiminnan aloittamislupa). Toiminnan aloittamiselle on oltava perusteltu syy. Hakemuksessa on yksilöitävä ne toiminnat, joiden aloittamiseen lupaa haetaan sekä esitettävä perustelut toiminnan aloittamistarpeelle. Oikeus aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta voidaan myöntää vain, jos näiden toimintojen käynnistäminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jos oikeus aloittaa toiminta myönnetään, velvoitetaan luvan saaja pääsääntöisesti asettamaan vakuus sen varalta, että lupapäätös kumotaan tai sen ehtoja muutetaan valituksen johdosta.  

Tarkempaa tietoa hanketta koskevan lupahakemuksen sisältövaatimuksista löydät muun muassa Lupa- ja valvontaviraston sähköisen asiointipalvelun hakemukselta ja sen täyttöohjeista sekä ympäristönsuojeluasetuksesta.

Ennakkoneuvonta 

Tiedonvaihtoa ja neuvontaa varten hankkeesta vastaava ja viranomainen voivat järjestää ennakkoneuvontatilaisuuden. Ennakkoneuvonta voi olla tarpeen, jos 

• hankkeessa käytettävä tekniikka on uutta Suomessa
• hankkeeseen liittyy uutta lainsäädäntöä
• hankealueella on valmiiksi intressiristiriitoja esimerkiksi maankäyttöön liittyen
• hankealueen ympäristössä on herkkiä kohteita, kuten pohjavesialueita tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueitatai hanke vaatii tai saattaa vaatia luonnonsuojelulain 66 tai 83 §:n mukaista poikkeuslupaa
• hankkeeseen liittyy useita ympäristöllisiä lupia, joita haetaan samanaikaisesti.

Tilaisuuteen kutsutaan hankkeen kannalta keskeiset valtion ja kuntien viranomaiset. Ympäristömenettelyistä säädetyt lait edellyttävät hanketta suunnittelevalta taholta riittävää asiantuntemusta niin teknisiin kuin menettelyllisiin seikkoihin liittyen. Näin ollen kokeneen konsultin apu voi olla hakijalle myös tässä vaiheessa tarpeen.

Jotta ennakkoneuvonnasta saadaan paras mahdollinen hyöty, on hankkeen suunnittelun oltava riittävän pitkällä ennakkoneuvontatilaisuuteen mentäessä. Ennakkoneuvontatilaisuuteen on valmistauduttava huolellisesti ja tilaisuuteen osallistuville viranomaisille on toimitettava tarvittavat tiedot etukäteen. 

Ennakkoneuvontamenettelyssä ei ratkaista hankkeen vaatimien menettelyiden yksityiskohtia vaan käydään läpi tarvittavia erillisselvityksiä, vaikutusarvioinnin riittävyyttä ja myöhempien vaiheiden luvituskokonaisuuksia sekä eri menettelyiden keskinäisiä suhteita. Parhaimmillaan neuvonta parantaa hakemusasiakirjojen laatua ja nopeuttaa siten lupakäsittelyä sekä lisää kolmansien osapuolien (muun muassa kansalaiset ja ympäristöjärjestöt) tiedonsaantia hankkeen kokonaisvaikutuksista.

Hakemuksen tarkistaminen ja täydentäminen 

Hakemuksen tultua vireille Lupa- ja valvontavirastoon se tarkistetaan. 

Jos hakemus on puutteellinen, hakemusta pyydetään täydentämään. Yleensä täydentämiselle annetaan aikaa 2–4 viikkoa. Joskus hakemusta joudutaan pyytämään täydentämään useita kertoja. Jos hakemusta ei täydennetä määräajassa tai tarvittavia asiakirjoja ei pyynnöistä huolimatta saada, Lupa- ja valvontavirasto voi jättää asian tutkimatta.

Jos täydennyksiin/täydennystarpeisiin liittyy epäselvyyttä, voidaan asian selvittämiseksi/tarkentamiseksi pitää neuvottelu hakijan ja viranomaisten kesken.

Hakemuksesta tiedottaminen

Kun hakemus sisältää riittävät tiedot, se annetaan tiedoksi muille viranomaisille ja asianosaisille julkaisemalla kuulutus. Kuulutus ja kuulutettavat asiakirjat ovat esillä vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa vähintään 30 päivän ajan. Löydät linkin vesi- ja ympäristölupien tietopalveluun tämän sivun lopusta. Osa asiakirjoista voi olla tunnistautumisen takana.

Kuulutusaikana Lupa- ja valvontavirasto pyytää hakemusasiasta lausunnot tarvittavilta viranomaisilta ja muilta tahoilta. 

Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös niissä kunnissa, joiden alueita hakemus koskee. Asianosaiset saavat kuulutuskirjeen. Merkittävistä hakemuksista ilmoitetaan myös hankkeen vaikutusalueella ilmestyvissä sanomalehdissä.  

Kuulutuksessa mainitaan, missä asiakirjat ovat nähtävinä ja annetaan ohjeet muistutuksen tekemiseen. Lisäksi kuulutuksessa mainitaan, missä ajassa muistutukset ja mielipiteet vaatimuksineen on esitettävä. Asia voidaan ratkaista, vaikka muistutuksia tai mielipiteitä ei olisi esitetty.

Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet pyydetään ensisijaisesti lähettämään Lupa- ja valvontavirastolle käyttämällä sähköistä lomaketta. Sähköisessä lomakkeessa on yksityiskohtaisimpia ohjeita muistutuksen ja mielipiteen laatimisesta. Pakollisena tietona lomakkeessa on sen asian diaarinumero sekä hakija, johon lausunto, muistutus tai mielipide liittyy. Muistutus tai mielipide voidaan lähettää myös sähköpostitse. 

Löydät linkin kirjaamomme yhteystietoihin sekä sähköiseen lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Hakijan kuuleminen ja mahdollinen täydennys 

Lupa- ja valvontavirasto pyytää annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä selityksen luvan hakijalta. Määräaika on yleensä 2–4 viikkoa.

Pyynnön yhteydessä Lupa- ja valvontavirasto voi pyytää tarvittaessa vielä täydentämään hakemusta lausunnoissa tai muistutuksissa esille nousseista asioista. Lisätäydennyksestä voidaan joutua kuulemaan uudelleen muun muassa viranomaisia ja tarvittaessa myös asianosaisia.

Asian selvittämiseksi/tarkentamiseksi voidaan tarpeen mukaan pitää neuvottelu hakijan ja viranomaisten kesken.

Katselmus ja maastotarkastus 

Lupa- ja valvontavirasto voi toimittaa hallintolain 38 §:n mukaisen katselmuksen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asianosaiselle varataan tilaisuus olla läsnä katselmuksessa ja esittää mielipiteensä esille tulevista seikoista. Katselmukseen kutsutaan myös viranomainen, jonka tehtäviin asianomaisen toiminnan valvonta lain mukaan kuuluu tai jonka asiantuntemusta tarvitaan asian ratkaisemiseksi. Katselmuksessa pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan viranomaisen tekemät keskeiset havainnot ja asianosaisen esittämät huomautukset. Pöytäkirja liitetään hakemusasiakirjoihin ja annetaan tiedoksi asiaosaiselle ja muille toimitukseen kutsutuille.

Lupa- ja valvontavirasto voi suorittaa asiassa myös hallintolain 39 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen. Tarkastuksen aloittamisajankohdasta ilmoitetaan asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus, josta käy ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus liitetään asiakirjoihin ja annetaan tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.

Lupaharkinta, myöntämisen edellytykset ja päätös 

Ratkaisu tehdään sen perusteella, mitä lainsäädännössä on säädetty. Perusteltu päätös annetaan aina kirjallisesti. Jos lupa myönnetään, annetaan siinä samalla hankkeen toteuttamista tai toiminnan harjoittamista koskevat määräykset. 

Vesiluvan myöntäminen edellyttää yleensä, että hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat. 

Vesilupa myönnetään, jos 

• hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua tai
• hyöty, jonka yleinen tai yksityinen etu hankkeesta saa, on huomattava verrattuna niihin menetyksiin, joita siitä yleisille tai yksityisille eduille koituu. 

Lupaa ei voida myöntää, jos hanke 

• vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta 
• vahingoittaa ympäristöä tai vesiluontoa sekä niiden toimintaa 
• huonontaa paljon paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. 

Lisäksi vesiluvan saajalla tulee olla oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Jos hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä käyttöoikeudella, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että 

• edellytykset myöntää hakijalle oikeus alueen käyttämiseen täyttyvät tai
• hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään.

Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset. Hakemuksen käsittelyssä huomioidaan myös luonnonsuojelu- ja jätelakien vaatimukset.

Ympäristölupahakemuksen käsittelyssä arvioidaan toiminnan vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnissa otetaan huomioon toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristön herkkyys. Ympäristölupaan voidaan myös kirjata määräyksiä, joiden avulla toiminnan vaikutuksia rajoitetaan.

Toiminnasta ei saa luvassa asetetut rajoitukset huomioon ottaen aiheutua toiminnan vaikutusalueella yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa

• terveyshaittaa  
• naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta haittaa naapureille  
• merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa  
• maaperän, pohjaveden tai meren pilaantumista  
• erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista  
• vedenhankinnan tai muun tärkeän yleisen käyttömahdollisuuden vaarantumista. 

Lupaharkinnan yhteydessä voidaan antaa myöntävä tai hylkäävä päätös vesilain mukaisen hankkeen valmistelulupahakemukseen tai hakemukseen, joka koskee oikeutta aloittaa ympäristöluvanvarainen muutoksenhausta huolimatta.

Luvan voimassaolo 

Sekä vesi- että ympäristölupa ovat lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi (eli pysyvästi). Lupa voidaan myöntää myös määräaikaisena. Määräaikainen lupa raukeaa sinä päivänä, kun sen voimassaoloaika päättyy, ellei lupapäätöksessä ole toisin määrätty. 

Toistaiseksi voimassa oleva vesilupa raukeaa, jos lupapäätöksessä edellytettyjä toimia ei olennaisilta osin ole toteutettu tai toimia ei ole aloitettu määrätyssä ajassa. Määräaikaan voi hakea erityisistä syistä jatkoa ennen kuin se on päättynyt.

Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa voidaan määrätä raukeamaan muun muassa silloin, jos toimintaa ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä tai jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa Lupa- ja valvontavirastolle toiminnan loppuneen.

Päätöksestä tiedottaminen ja muutoksen haku

Päätös on julkinen asiakirja. Päätös toimitetaan hakijalle, lausuntopyynnön saaneille viranomaisille ja päätöstä erikseen pyytäneille. 

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteensä asiassa. 

Lupa- ja valvontavirasto tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa. Lisäksi tieto kuulutuksesta julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan myös tarvittaessa alueellisessa sanomalehdessä.

Löydät linkin Vesi- ja ympäristölupien tietopalveluun tämän sivun lopusta.

Lupa- ja valvontaviraston vesi- ja ympäristölupia koskeviin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (VHaO). Valituksen saa tehdä

• se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
• rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
• toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
• alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
• muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Päätöksen liitteenä on ohjeet valituksen tekemiseen. Päätöksessä mainittua valitusaikaa (30 päivää) on ehdottomasti noudatettava. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituksesta tiedotetaan niitä henkilöitä ja viranomaisia, joita asia koskee. Nämä saavat antaa valituksesta vastineen tai lausunnon. Hallinto-oikeus antaa asiasta käsittelyn jälkeen päätöksen.

Jos asiassa on myönnetty valmistelulupa tai toiminnan aloittamislupa, hallinto-oikeus voi määrätä toiminnan tai toimenpiteiden jatkamisen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Valmistelulupaa ja toiminnan aloittamislupaa koskeva valitus käsitellään kiireellisenä.

Valmistelulupaa / toiminnan aloittamislupaa voi hakea myös valitusajan kuluessa tai enintään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erillisellä hakemuksella. Hakemuksesta kuullaan valvontaviranomaisia ja lupapäätöksestä valittaneita ennen päätöksen tekoa. Myönnetystä luvasta ilmoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja muutosta hakeneille.

Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi valittaa vain, jos on saanut valitusluvan. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä on ohjeet siitä, miten menetellä, jos haluaa hakea valituslupaa ja valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Jos Lupa- ja valvontaviraston päätöksestä ei valiteta tai muutoksenhakuviranomainen (VHaO tai KHO) ei kumoa tai palauta päätöstä uudelleen käsittelyyn, se saa lain voiman.

Hankkeen toteutus     

Vesitaloushanketta tai ympäristöluvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin sille myönnetty lupa on lainvoimainen. Jos hankkeelle on myönnetty valmistelulupa tai toiminnalle toiminnanaloittamislupa, voidaan päätös panna täytäntöön valmisteluluvassa tai toiminnanaloittamisluvassa kuvatuilta osin muutoksen hausta huolimatta. Luvan haltijan tulee noudattaa päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Jos päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, voi hallinto-oikeus harkintansa mukaan keskeyttää täytäntöönpanon.

Vesitaloushankkeen osalta hankkeen valmistumisesta tai hankkeeseen kuluvan rakennelman käyttöönottamisesta on tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle. Ympäristöluvan osalta toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava Lupa- ja valvontavirastolle etukäteen, jos aloitusajankohta ei käy ilmi lupapäätöksestä tai se muuttuu etukäteen ilmoitetusta.

Hankkeen toteuttaminen tai toiminnan aloittaminen voivat edellyttää myös muita lupia tai ilmoituksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan toimenpideluvat, rakennusluvat ja meluilmoitus. Hankkeen vastaavalla on vastuu näiden selvittämisestä ja hakemisesta.