Palvelujen tuottaminen yhteisöllisessä asumisessa

Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden tarvitsemat palvelut järjestetään asumisesta erillisinä sosiaalipalveluina tai muina asiakkaiden tarvitsemina palveluina. Yksittäisten asiakkaiden ja eri asiakasryhmien palvelutarpeet voivat poiketa toisistaan palvelujen tavoitteiden, sisällön ja määrän suhteen. Suuri osa yhteisöllisen asumisen asiakkaista tarvitsee kotihoitoa ja erilaisia tukipalveluja, osa voi myös esimerkiksi tarvita sosiaaliohjausta tai sosiaalista kuntoutusta. Yhteisöllisessä asumisessa on mahdollista järjestää myös omaishoitoa.  

Osalla yhteisöllisen asumisen asiakkaista voi olla tavoitteena kuntoutuminen kevyempiin palveluihin, kuten tuettuun asumiseen tai itsenäiseen asumiseen. Näiden yhteisöllisen asumisen asiakkaiden arjen taitojen opettelua on tärkeää tukea järjestämällä sosiaalisen kanssakäymisen edistävän toiminnan lisäksi asiakkaiden palvelutarpeita tukevaa muuta toimintaa esimerkiksi erikseen rekisteröitävällä sosiaaliohjauksella. 

Yhteisöllisen asumisen asiakkaiden tarvitsemat palvelut voidaan organisoida ja toteuttaa eri tavoin. Palvelut voi tuottaa yksi tai useampi yksikön ulkopuolinen yksityinen tai julkinen palveluntuottaja. Palvelut voi myös tuottaa osin tai kokonaan yksikön oma henkilöstö. Esimerkiksi kotihoidon palvelut tuotetaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tai jos yksikössä on oma henkilöstö, työvuorot suunnitellaan asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. 

Palvelunjärjestäjällä ja -tuottajalla on vastuu asiakkaiden tarpeiden mukaisten palvelujen järjestämisestä ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta. Vastuu korostuu, jos palvelunjärjestäjä ja -tuottaja eivät ole sama taho tai jos palveluyksikössä tuotetaan erilaisia palveluja.

Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta

Hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki (jatkossa hyvinvointialue) palvelunjärjestäjänä vastaa siitä, että yhteisöllisen asumisen asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, mutta sen toteuttamisesta voi vastata esimerkiksi järjestö tai yksityinen palveluntuottaja. Palveluyksikön vastuuhenkilö vastaa sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan toteuttamisen kokonaisuudesta.   

Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaalla pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä mahdollisuus osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan sisältö pitää suunnitella yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeisiinsa perustuen. Sisällön pitää vastata asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä tukea sosiaalisia suhteita. Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan pitää olla säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta voi olla erilaista eri yksiköissä, ja sitä voidaan toteuttaa myös osittain yksikön ulkopuolella.   

Yhteisöllisen asumisen omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan sisältö ja palvelun tuottamisen resurssit. Toiminta ja asiakkaiden palvelujen tarve määrittävät toiminnan henkilöstön määrän ja osaamisvaatimukset. 

Palvelujen pitää vastata asiakkaiden palvelutarvetta

Palvelua järjestävä hyvinvointialue vastaa siitä, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista huolehditaan ja että hän saa päätöksessä myönnetyn mukaisesti tarvitsemansa palvelut. Jos asiakkaan toimintakyky ja palvelujen tarve muuttuu, hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi ja hänen asiakassuunnitelmansa on päivitettävä. Lisäksi on tehtävä niihin perustuva päätös palvelun myöntämisestä. Jokainen palveluntuottaja vastaa tuottamansa palvelun lainmukaisuudesta ja laadusta.    

Yhteisöllisen asumisen asiakkaan palvelutarpeen muutoksia pitää seurata säännöllisesti. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole yöaikaista henkilökuntaa, joten asiakkaiden toimintakyvyn pitää olla sellainen, että he pystyvät tarvittaessa hälyttämään apua esimerkiksi turvapuhelimen tai -rannekkeen avulla tai hätätilantilanteessa poistumaan yksiköstä omatoimisesti. 

Jos asiakkaan toimintakyky alenee niin, että hänellä on ympärivuorokautisen hoidon tarve, hänen palvelutarpeensa mukaiset ympärivuorokautiset palvelut on järjestettävä viipymättä.  Asiakkaan etu on ensisijaisesti otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut tuoda asiakkaalle yhteisölliseen asumiseen silloin, kun niitä toteutetaan samassa rakennuskokonaisuudessa. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtymisen syyksi ei riitä pelkästään se, että järjestely olisi palveluntuottajan kannalta käytännöllisin ratkaisu.

Omatyöntekijä ja omatyöntekijän tehtävät

Hyvinvointialueen pitää nimetä sosiaalihuollon asiakkaalle asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Asumispalveluyksiköissä asuville asiakkaille nimetty omahoitaja tai vastaava työntekijä ei ole sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä. 

Omatyöntekijän tehtävänä on huolehtia, että asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnista huolehditaan ja että asiakassuunnitelmat vastaavat asiakkaiden ajantasaista palvelujen tarvetta. Omatyöntekijän tehtävänä on myös edistää ja varmistaa, että asiakkaiden palvelukokonaisuus vastaa heidän palvelutarpeisiinsa ja että myönnettyjen palvelujen järjestäminen toteutuu tehtyjen päätösten mukaisesti. Yhteisöllisessä palveluasumisessa omatyöntekijän koordinoiva rooli korostuu, koska palvelukokonaisuus muodostuu useasta palvelusta.