Murupolku

Henkilöstömitoitus iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa pääsisältö

Henkilöstömitoitus iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Ympärivuorokautisessa palveluasumisen yksikössä on oltava kaikkina aikoina henkilöstöä, jonka määrä, koulutus ja tehtävät vastaavat asiakkaiden määrää ja palveluntarvetta sekä turvaavat laadukkaat palvelut.

Henkilöstön mitoituksen ja osaamisen on vastattava asiakkaiden yksilöllisiä palvelutarpeita siten, että palvelun laatu, asianmukaisuus ja asiakasturvallisuus voidaan varmistaa. Palveluyksikön henkilöstömitoitusta ja -rakennetta arvioitaessa on huomioitava asiakkaiden vaihteleva, mutta lähtökohtaisesti vaativa ja jatkuva ympärivuorokautinen avun, hoidon sekä valvonnan tarve. Henkilöstömitoituksen on oltava vähimmäismitoitusta (0,6 työntekijää asiakasta kohden) korkeampi, jos asiakkaiden palvelutarpeet sitä edellyttävät.

Kaikissa työvuoroissa on oltava asiakkaiden palvelutarvetta vastaava määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä. Vastuuhenkilön tehtävänä on arvioida, että kaikilla välittömään asiakastyöhön osallistuvilla ja henkilöstömitoitukseen laskettavilla työntekijöillä on riittävä osaaminen sekä kielitaito. Lisäksi myös välillisiin työtehtäviin on oltava asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä, lähtökohtaisesti erillinen henkilöstö.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen tulee toteuttaa niin, että iäkäs asiakas kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.

Välitön asiakastyö iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan palveluyksikössä annettavaa hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä.

Välittömään asiakastyöhön sisältyy laajasti asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja päivittäisissä toiminnoissa avustamista. Välitön asiakastyö sisältää muun muassa

ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja liikkumisessa sekä wc-käynneissä avustamisen
terveydenhuoltoa koskevat tehtävät, kuten lääkehoidon ja sairaanhoidolliset toimenpiteet
sosiaalisten suhteiden tukemisen, sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisen sekä yhteydenpidon ja yhteistyön omaisten kanssa
toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistämisen
ulkoilun ja muut aktiviteetit
yksikön ulkopuoliset aktiviteetit.

Lisäksi esimerkiksi asiakasta koskevien tietojen kirjaaminen, hoitoon liittyvä raportointi ja tiedon välitys sekä palvelutarpeen arviointi, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen ovat välitöntä asiakastyötä.

Välittömän asiakastyön ja välillisen työn työnjaolla varmistetaan, että henkilöstön työaika kohdistuu ensisijaisesti niihin tehtäviin, joihin heillä on koulutus ja osaaminen.

Välillinen työ iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Välillisellä työllä tarkoitetaan asiakkaiden hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä, kuten

huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta
pyykkihuoltoa
ruuan valmistusta, lämmitystä, tarjolle laittoa sekä tiskausta.

Välilliseen työhön voi liittyä lisäksi muita hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä, kuten

näyttöjen vastaanottoa
tilausten tekemistä
uuden työntekijän perehdytystä
koulutuksia ja kehittämistä.

Lisäksi palveluyksikön hallinnolliset tehtävät, kuten omavalvonnan toteutuksen seuranta ja ohjaus, henkilöstöjohtaminen ja rekrytoinnit, kuuluvat myös välilliseen työhön.

Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Välillisestä työstä vastaa lähtökohtaisesti erillinen asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä palveluntuottajan oma tai ostopalveluna hankittu henkilöstö. Vastuuhenkilön tulee huolehtia siitä, että myös välillisissä työtehtävissä työntekijöillä on tarvittava osaaminen.

Välillisen työn ja välittömän asiakastyön työnjaolla varmistetaan, että henkilöstön työaika kohdistuu ensisijaisesti niihin tehtäviin, joihin heillä on koulutus ja osaaminen.

Hyvinvointialueen velvollisuutena on omavalvonnalla varmistaa henkilöstön riittävyys

Hyvinvointialueella on velvollisuus jatkuvasti ohjata, valvoa ja varmistaa, että iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja vastaa asiakkaiden palvelujen tarvetta. Hyvinvointialueen omavalvontaan kuuluu oman toiminnan valvonta ja lisäksi yksityisten palveluntuottajien toiminnan valvonta siltä osin, kun niiden palvelut kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuun piiriin. Valvonnan tulee olla jatkuvaa, ja riittämättömään henkilöstömitoitukseen tulee puuttua viipymättä.  

Hyvinvointialue ei voi laatia ostopalvelusopimusta siten, että hoivan hinnoittelu perustuu kategorisesti vähimmäismitoitukseen. Hyvinvointialueen tulee myös ottaa huomioon vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus ja palvelun laatua koskevat säännökset tehdessään ympärivuorokautisen palveluasumiseen liittyviä hankintoja ja suunnitellessaan omaa palveluntuotantoa.

Palveluntuottajan velvollisuutena on varmistaa omavalvonnalla henkilöstön riittävyys

Palveluntuottajalla on ensisijainen omavalvontavastuu tuottamastaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Palveluntuottajalla on velvollisuus varmistaa, että iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden ja vastaa asiakkaiden palvelujen tarvetta.

Palveluntuottajalla tulee olla ajantasainen tieto asiakkaiden palvelujen tarpeesta, ja sen pohjalta palveluntuottajan tulee arvioida, onko palveluyksikön henkilöstömitoituksen tai -rakenteen muutokselle tarvetta. Arvioinnissa on huomioitava, että henkilöstömitoituksen ja -rakenteen tulee kaikkina aikoina vastata palveluyksikössä asuvien henkilöiden toimintakykyä ja palvelujen tarvetta sekä turvata palvelun hyvä laatu ja asiakasturvallisuus. Henkilöstömitoituksen riittävyyttä arvioitaessa tulee huomioida myös esimerkiksi asiakas- ja omaispalautteet, työntekijöiden näkemykset, kokemukset ja heidän tekemänsä epäkohta- sekä poikkeamailmoitukset.

Henkilöstön vähimmäismitoitus ei aina ole riittävä

Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden palvelutarpeet edellyttävät vähimmäismitoitusta korkeampaa henkilöstömitoitusta esimerkiksi psykogeriatrisissa yksiköissä ja yksiköissä, joissa on haastavasti käyttäytyviä asiakkaita, sekä kuntoutus- ja arviointiyksiköissä ja lyhytaikaisyksiköissä. Pienissä yksiköissä (esimerkiksi 10 asiakaspaikkaa) ei pystytä laskennallisesti turvaamaan henkilöstöä kolmeen vuoroon, joten niissä henkilöstömitoituksen tulee siksi olla vähimmäismitoitusta korkeampi. Esimerkiksi toimitilojen kerroksellisuus tai sokkeloisuus voi vaikuttaa siihen, että yksikössä tarvitaan vähimmäismitoitusta korkeampaa henkilöstömitoitusta.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkailla voi olla toimintakyvyn alenemisesta johtuvia tarpeita tai sellaisia sairauksia, jotka lisäävät palvelujen tarvetta ja siten edellyttävät ainakin tilapäisesti vähimmäismitoitusta korkeampaa henkilöstömitoitusta. Esimerkiksi palveluyksikössä voi olla paljon asiakkaita, jotka ovat

käytösoireisia ja/tai erityisen vakavasti käytösoireisia/väkivaltaisia (äärimmillään vierihoidon tarve)
vaikeasti muistisairaita
kahden hoidettavia
liikkumisessa apua, tukea ja varmistamista tarvitsevia
syötettäviä tai nielemisvaikeuksisia syötettäessä
somaattista tiivistä seurantaa tarvitsevia.

Lisäksi esimerkiksi saattohoidon aikana pitää varmistaa riittävä henkilöstö ja osaaminen. Lue lisää Elämän loppuvaiheen hoidosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstömitoituksen seuranta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa iäkkäiden ympärivuorokautisissa palveluyksiköissä henkilöstömitoituksen toteutumista kolmen viikon seurantajaksoilla vuosittain huhti- ja lokakuussa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen tuottajilla on lakisääteinen velvollisuus vastata THL:n henkilöstömitoituksen seurantakyselyyn.

Hyvinvointialueen on tarkistettava oman alueensa palveluyksiköiden toteutunut mitoitus THL:n Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokannasta. Tarkempaa tietoa kyselystä ja tuloksesta THL:n verkkosivuilla.

Henkilöstömitoituksen seurantaan liittyvät hyvinvointialueiden valvontatoimenpiteet

Hyvinvointialueen tulee pyytää selvitystä niiltä palveluyksiköiltä, joissa lain edellyttämä vähimmäismitoitus on THL:n seurantajaksolla alittunut. Hyvinvointialueen on perusteltua selvittää myös kyselyyn vastaamattomilta palveluyksiköiltä toteutunut henkilöstömitoitus. Hyvinvointialueen on lisäksi hyvä muistuttaa palveluyksiköitä kyselyyn vastaamisen lakisääteisyydestä ennen THL:n kyselyä.

Jos henkilöstömitoitus ei toteudu lainmukaisesti, on hyvinvointialueen ryhdyttävä viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin omissa palveluyksiköissään omavalvonnan keinoin. Jos lainmukainen henkilöstömitoitus ei toteudu yksityisen palveluntuottajan palveluyksikössä, hyvinvointialueen on vaadittava palveluntuottajaa korjaamaan henkilöstömitoitus asetettuun määräaikaan mennessä. Jos palveluntuottaja ei ryhdy vaadittuihin toimenpiteisiin, hyvinvointialueen on aloitettava sote-valvontalaissa säädetyt valvontatoimet.

Hyvinvointialueen on tehtävä asiakasturvallisuutta olennaisesti vaarantavista epäkohdista ja puutteista viipymättä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle. Lupa- ja valvontavirasto arvioi, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy saadun ilmoituksen perusteella.