Navigointivalikko
Murupolku
Vesilupa - pääsisältö
Vesilupa
Ratkaisemme Lupa- ja valvontavirastossa ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisia hakemusasioita. Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista. Vesitaloushanketta ei saa aloittaa ennen kuin sille on myönnetty lainvoimainen lupa.
Tarvitset vesilain mukaisen luvan esimerkiksi näille vesitaloushankkeille:
- sillan rakentaminen yleisen vesikulkuväylän yli
- vesijohdon, viemärin ja kaapelin rakentaminen yleisen vesikulkuväylän ali
- vesivoiman hyödyntäminen
- kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet
- uiton toimipaikka
- tietyt ojitusta koskevat asiat
- padon rakentaminen ja vesistön säännöstely
- veden ottaminen
- vesialueen ruoppaus ja täyttö.
Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain mukaisesti.
Jos olet epävarma, tarvitsetko hankkeeseesi luvan, ota yhteyttä Lupa- ja valvontavirastoon tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Vesiluvan myöntämisen edellytykset
Vesilupa voidaan myöntää, jos
- hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua
- hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Lupaa ei voida myöntää, jos hanke
- vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta
- vahingoittaa ympäristöä tai vesiluontoa sekä niiden toimintaa
- huonontaa paljon paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
Vesilain mukainen lupa voidaan myöntää toistaiseksi eli pysyvästi voimassa olevana tai määräaikaisena.
Toimi näin, kun saat vesilupaa koskevan kirjeen Lupa- ja valvontavirastolta
Kun Lupa- ja valvontavirasto käsittelee vesilupahakemusta, se tiedottaa hakemuksesta ja päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen. Kuulutus lähetetään tiedoksi asianosaisille eli niille, joita asia erityisesti koskee, kuten naapureille tai vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajille. Jos saat kuulemistiedoksiannon, hanke saattaa vaikuttaa etuusi tai oikeuteesi.
Vireillä olevaan hakemukseen voi ottaa kantaa kahdella eri tavalla. Asianosaiset voivat tehdä muistutuksen, ja muut kuin asianosaiset voivat jättää mielipiteensä hakemuksesta. Päätöksestä puolestaan voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ilmoitettuna valitusaikana. Jos sinulla ei ole asiaan huomauttamista, sinun ei tarvitse tehdä mitään.
Voit tutustua hakemukseen liittyviin asiakirjoihin Lupa- ja valvontaviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa. Joidenkin henkilötietoja mahdollisesti sisältävien asiakirjojen lataaminen vaatii tunnistautumista palveluun. Asiakirjat ovat siellä nähtävillä vähintään 30 päivän ajan kuulutuksen julkaisemisesta. Tarkemmat ohjeet muistutuksen ja mielipiteen jättämisestä löydät kuulutuksesta.
Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelu
Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelusta löydät sähköisessä muodossa
- Lupa- ja valvontavirastossa vireillä olevat asiat
- kuulemisvaiheessa olevien hakemusten kuulutukset ja julkiset hakemusasiakirjat
- Lupa- ja valvontaviraston antamat ympäristö- ja vesilupapäätökset.
Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa ei ole tietoja
- vireillä olevista tai päätetyistä korvausasioista
- vesilain mukaisista hallintopakkoasioista
- valituksista.
Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelusta puuttuvia asiakirjoja voit tiedustella Lupa- ja valvontaviraston kirjaamosta osoitteesta kirjaamo(at)lvv.fi. Löydät linkin vesi- ja ympäristölupien tietopalveluun tämän sivun lopusta.
Vesiluvan hakeminen
Lähetä vesilain mukainen lupahakemus Lupa- ja valvontavirastoon sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemus kannattaa lähettää hyvissä ajoin ennen hankkeen suunniteltua aloitusajankohtaa. Asiointipalvelussa voit myös tarkistaa hakemuksen sisältövaatimukset ja seurata hakemuksen käsittelyä. Jos hankkeeseen liittyy vesiluvan tai ympäristöluvan lisäksi muilta viranomaisilta haettavia lupia, voidaan luvan hakeminen käynnistää myös Luvat ja valvonta -palvelussa.
Jos et pysty käyttämään sähköistä asiointipalvelua, voit vaihtoehtoisesti toimittaa vapaamuotoisen hakemuksen Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)lvv.fi tai postitse osoitteeseen PL 20, 13035 LVV.
Vesilupahakemuksen sisältövaatimukset löytyvät asiointipalvelusta sekä vesitalousasioista annetun valtioneuvoston asetuksen luvusta 1. Tarkemmat ohjeet vesiluvan hakemista varten löydät sivultamme Ohjeita vesi- ja ympäristöluvan hakemiseen.
Vesilupa - vesiluvan käsittelyaika ja -maksu - haitari
Vesilupahakemuksen tavoitteellinen keskimääräinen käsittelyaika Lupa- ja valvontavirastossa on kahdeksan kuukautta. Käsittelyaika voi pidentyä useilla kuukausilla, jos hakemus on puutteellinen tai sitä muutetaan kesken käsittelyn.
Lupa- ja valvontavirasto perii hakijalta maksun vesilupahakemuksen käsittelystä. Maksun suuruus määräytyy valtioneuvoston asetuksen mukaan. Myös kielteisestä päätöksestä peritään maksu.
Vesilupa - Etusija vesilupamenettelyssä sisältö
Etusija vesilupamenettelyssä
Tietyt hankkeet voivat saada etusijan vesilupamenettelyssä. Etusijan tarkoitus on mahdollistaa lupahakemuksen tavanomaista nopeampi käsittely. Lupamenettely ja lupaharkinta eivät muutoin poikkea tavanomaisesta.
Etusija on mahdollista myöntää seuraaville hankkeille:
- vihreän siirtymän hankkeet vuosina 2023–2026
- kriittisten raaka-aineiden hankkeet
- nettonollahankkeet
Tarkempia tietoja etusijamenettelyistä löydät sivultamme Ohjeita vesi- ja ympäristöluvan hakemiseen.
Usein kysyttyjä kysymyksiä vesiluvasta
Vesilupa - Usein kysyttyjä kysymyksiä vesiluvasta - haitari
Lähtökohtaisesti vesitaloushankkeen saa aloittaa, kun myönteisestä lupapäätöksestä on tullut lainvoimainen.
Hakija voi myös hakea valmistelulupaa, jos siihen on perusteltu syy. Valmistelulupa sallii hankkeen valmistelutöiden aloittamisen ennen kuin varsinainen vesilupa on saanut lainvoiman. Hakemuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti, mille toimille valmistelulupaa haetaan.
Valmistelulupaa voi hakea joko vesilupahakemuksen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella, kun hakija on saanut myönteisen vesilupapäätöksen, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.
Jos valmistelulupa myönnetään, määrätään hakijalle maksettavaksi vakuus ennen töihin ryhtymistä, ellei tämä ole ilmeisen tarpeetonta. Vakuussumman pitää olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa ne vahingot, haitat ja kustannukset, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa.
Lupapäätös on pääsääntöisesti lopullinen. Lupaa voidaan kuitenkin muuttaa tietyissä tapauksissa.
Luvan tai sen ehtojen muuttamista voi hakea luvanhaltija tai joku toinen taho, kuten hankkeesta haittaa kärsivä henkilö tai viranomainen.
Luvan muuttaminen on mahdollista käsitellä tavanomaista kevyemmin. Hyvään hallintoon kuuluu kuitenkin kaikkien asianosaisten riittävä kuuleminen.
Vesilain ja sen perusteella annettujen lupien sekä lupamääräysten noudattamista valvovat Lupa- ja valvontavirasto sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.
Lupa- ja valvontavirastossa käsitellään vesilain mukaisten vesitaloushankkeiden lupahakemusten lisäksi vesilain mukaisia hallintopakkoasioita.
Vesilain mukainen hallintopakko tarkoittaa, että lupaviranomainen antaa hakemuksen perusteella määräyksiä sellaiselle, joka rikkoo lakia tai sen perusteella annettua asetusta tai määräyksiä. Hallintopakkopäätöksellä voidaan esimerkiksi sakon uhalla kieltää jatkamasta lainvastaista toimintaa tai määrätä oikaisemaan se, mikä on tehty lainvastaisesti.
Hallintopakkohakemuksen voi tehdä valvontaviranomainen, asianosainen, kunta tai eräät yhdistykset.
Ennen hallintopakkopäätöksen tekoa kuullaan sitä, jota asia koskee, sekä tarvittaessa muita asianosaisia ja viranomaisia.
Voit saada yksityistä hyötyä vesitaloushankkeesta esimerkiksi silloin, jos omaisuutesi käyttöarvo nousee maa- tai vesialueen tuottavuuden tai käytettävyyden paranemisen myötä.
Vesitaloushanke voi aiheuttaa sinulle yksityistä menetystä myös silloin, kun et itse osallistu hankkeeseen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos hankkeen toteuttajalle myönnetään käyttö- tai lunastusoikeus omistamaasi vesialueeseen.
Luvan saajalla täytyy olla oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Jos hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä käyttöoikeudella, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
- hakijalle myönnetään oikeus alueen käyttämiseen
- hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, miten oikeus alueeseen järjestetään.
Vesijättö on aiemmin veden peitossa ollut alue, joka on muuttunut pysyvästi maa-alueeksi esimerkiksi vedenpinnan laskettua, alueen lietyttyä, kasvettua umpeen tai maan kohottua. Tällainen kaistale voi muodostua kiinteistön ja vesialueen väliin. Alue ei kuitenkaan yleensä kuulu kiinteistön omistajalle, vaan vesialueen omistajalle.
Jos vesijättö haittaa rannan tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea sen lunastamista itselleen Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimituksena eli vesijätön lunastamisena. Toimituksessa ratkaistaan lunastamisen edellytykset, lunastettava alue sekä lunastamisen vuoksi vesijätön omistajalle maksettavaksi tulevat korvaukset.
Löydät linkin Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitukseen tämän sivun lopusta.
Kiinteistöllä voi olla osuuksia yhteisiin alueisiin eli niin kutsuttuja yhteisalueosuuksia. Kiinteistöllä on siis osakkuus kahden tai useamman kiinteistön tarpeita varten muodostettuihin yhteisiin alueisiin. Yhteiset alueet voivat olla esimerkiksi yhteisiä vesialueita tai yhteisiä maa-alueita, kuten venevalkama tai soranottopaikka.
Kiinteistöjen osuudet yhteiseen alueeseen voivat olla erisuuruiset. Kiinteistön osuudet yhteisiin alueisiin ilmenevät kiinteistörekisteriotteesta.
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu -laatikko
Yhteystiedot
Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
Asiointilomake (LINKKI)
Sähköposti: [email protected]
Puhelin: 0295 256 920 (maanantai-perjantai kello 9-15)