Navigointivalikko
Murupolku
Vammaispalvelut
Vammaispalvelut
Vammaispalvelut ovat vammaisuuden tai sairauden perusteella henkilölle järjestettäviä palveluja ja tukitoimia. Niiden tarkoituksena on parantaa vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia elää kuten muutkin kansalaiset.
Vammaisten henkilöiden erityispalveluja järjestetään vammaispalvelulain perusteella niissä tilanteissa, joissa muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole vammaisen henkilön yksilöllisen palveluntarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.
Vammaispalvelujen järjestäminen hyvinvointialueella
Vammaispalvelut ovat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa sosiaalihuoltoa. Palvelua voi hakea toimintakyvyn rajoitteen perusteella. Vammaispalvelujen myöntäminen ei perustu yksinomaan lääkärin lausuntoon, diagnoosiin tai vakuutusyhtiön määrittelemään haitta-asteeseen, vaan asiakkaan toimintakykyyn ja tuen tarpeeseen kokonaisuudessaan. Vammaisten henkilöiden erityispalveluista löytyy lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vammaispalvelujen käsikirjasta.
Palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko
Hyvinvointialueen pitää aloittaa palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vammaisen henkilön tai jonkun muun hänen puolestaan toimivan tahon yhteydenotosta tai hakemuksen vastaanottamisesta. Palveluntarpeen arviota täydennetään asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittavalla palvelusuunnitelmalla.
Päätökset palveluista täytyy kiireellisessä tilanteessa tehdä viipymättä ja muissa tilanteissa ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun hakemus palveluista on tullut vireille. Hyvinvointialue ei voi siirtää sille kuuluvaa selvitys- ja päätöksentekovelvollisuutta esimerkiksi hakemusten ruuhkautumisen tai henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi, vaan päätöksenteko on toteutettava laissa säädettyjen enimmäisaikojen puitteissa.
Vammaispalveluihin liittyvä asiakkaalle myönnetty palvelu on järjestettävä asiakkaalle kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä, mutta kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa, esimerkiksi esteettömän asumisen tuen kohdalla, tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.
Vammaispalvelut - haitarit
Kehitysvammaisen henkilön asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä hänen itsensä kanssa. Suunnitteluun osallistuu myös hänen laillinen edustajansa. Jos edustajaa ei ole, suunnitteluun otetaan mukaan omainen tai muu läheinen.
Asiakassuunnitelmaan on kirjattava henkilön käyttämä kommunikaatiomenetelmä sekä konkreettiset toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään hänen itsenäistä suoriutumistaan ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Sen lisäksi asiakassuunnitelmaan kirjataan asiakaskohtaisesti kohtuulliset mukautukset, joiden avulla varmistetaan henkilön täysimääräinen osallistuminen ja osallisuus. Jos asiakassuunnitelmaa tehtäessä on arvioitu kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden olevan välttämättömiä, myös nämä on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
Asiakassuunnitelma on tarkistettava aina tilanteen muuttuessa mutta kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi henkilön toimintakyvyn ja palveluntarpeen ollessa ennallaan aiempaan suunnitelmaan nähden.
Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan kehitysvammalain tarkoittamissa vaativan moniammatillisen tuen yksiköissä. Tällaisia yksiköitä ovat
- ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt
- laitoshoidon yksiköt
- terveydenhuoltolaissa tarkoitetut kehitysvammapsykiatrian osastot.
Näissä yksiköissä tulee olla riittävän sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut ja itsemääräämisoikeuden tukemiseen perehdytetty henkilöstö. Henkilöstöllä tulee olla myös perustyön tukemiseksi riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus.
Kehitysvammalain tarkoittamia vaativan moniammatillisen tuen yksiköitä ei erikseen rekisteröidä Soteri-rekisteriin.
Edellytyksenä kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttämiselle on se, että vaativan moniammatillisen tuen yksiköllä tulee olla käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan moniammatillisen tuen toteuttamista ja seurantaa varten. Kehitysvammalain mukaan moniammatillista asiantuntemusta käytetään esimerkiksi pohdittaessa keinoja, joilla palvelu voitaisiin toteuttaa käyttämättä rajoitustoimenpiteitä tai vähemmällä rajoitustoimenpiteiden käytöllä.
Tämän tehtävän toteuttamiseksi asiantuntijoiden täytyy tuntea asiakkaan yksilöllisen tilanteen lisäksi toimintayksikön toimintakulttuuri, tilat ja toimintakäytännöt. Asiakaskohtaisten rajoitustoimenpiteiden arvioinnissa olennaista on tuntea myös henkilöstön osaaminen sekä käytetyt ohjaus- ja kommunikaatiomenetelmät.
Arviointi kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä tulee aina tehdä asiakaskohtaisesti. Arvioinnissa tulee huomioida se, täyttyvätkö rajoitustoimenpiteiden käytölle kehitysvammalaissa asetetut yleiset edellytykset kyseisen asiakkaan kohdalla.
Koska kyse on sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisen arvioimisesta, hyvinvointialueen tulee kriittisesti arvioida, missä tilanteissa asiantuntijat voivat arvioida tilannetta niin sanottuna etäpalveluna. Eettisesti kestävästi ja ammatillisesti tehty arviointi edellyttää ymmärrystä asiakkaan yksilöllisestä palveluntarpeesta ja yksikön toiminnasta kokonaisuutena.