Suun terveys varmistaa parempaa vanhuutta

Yhteisö, läheisyys, terveys, liikkuminen luonnossa, hyvä uni – kaikki ovat tärkeitä tekijöitä meidän hyvinvointimme kannalta. Ihmisen vanhetessa elinpiiri ja voimavarat kuitenkin hupenevat, ja jäljelle jäävät ilonaiheet ovat entistä tärkeämpiä. Syöminen terveellä kivuttomalla suulla korostuu sekä nautintona että keskeisenä terveyden ylläpitäjänä. Vain hoidetulla suulla ja hampaistolla voi pureskella sitä ruokaa, josta pitää. 

Suun terveydellä on suuri merkitys ihmisen ravitsemukselle, koska suu on ruoansulatuksen ensimmäinen vaihe. Hyvä suun terveys mahdollistaa monipuolisen syömisen, tehokkaan pureskelun ja ravintoaineiden hyödyntämisen. Terveet hampaat ja ikenet auttavat pilkkomaan ruoan sopivan pieniksi paloiksi. Jos suussa on kipua, puuttuvia hampaita tai huonosti istuvat proteesit, ihminen voi välttää kovia tai kuitupitoisia ruokia kuten kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Suun ongelmat voivat siis johtaa yksipuoliseen ruokavalioon. Pehmeiden ja helposti syötävien ruokien suosiminen lisää usein sokerin ja rasvan määrää ruokavaliossa ja vähentää tärkeiden vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun saantia. 

Hyvä ruoka ja pureskelutoiminto aktivoi myös syljeneritystä. Sylki kostuttaa ruokaa, helpottaa nielemistä ja aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen. Kuiva suu voi vaikeuttaa syömistä ja lisätä hampaiden reikiintymisen riskiä. Kuiva suu haittaa jopa puhumista. 

Suun terveys kirjattava ikäihmisten hoitosuunnitelmaan 

Hampaiden reikiintyminen, iensairaudet ja suun tulehdukset voivat vähentää ruokahalua ja tehdä syömisestä epämiellyttävää. Huono suun terveys voi olla yhteydessä esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aliravitsemukseen, erityisesti ikääntyneillä. Huono suuhygienia ja haiseva hengitys haittaavat sosiaalista kanssakäymistä olipa ihminen minkä ikäinen tahansa. 

Suun terveyttä tulisi vaalia myös niissä potilasryhmissä, jotka eivät voi itse siitä huolehtia. Ikäihmisten hoitosuunnitelmaan on välttämätöntä kirjata hampaiden pesu päivittäin fluorihammastahnalla aivan samoin kuin muukin peseytyminen ja siihen tarvittava avustaminen. Samoin on tärkeää, että hoitosuunnitelmissa on kirjattuna, kuinka usein ja missä ikääntyneen suun tarkastus tehdään. Kansallinen suositus (Suun tutkimus- ja hoitovälin määrittäminen Hyvä käytäntö -konsensussuositus) antaa ohjeet kaikkien eri väestö- ja potilasryhmien säännöllisistä hammastarkastuksista. 

Hyvä suun terveys tukee sekä riittävää ravinnonsaantia että koko kehon hyvinvointia ja on erityinen ilonaihe ikääntyneelle.