Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen tehtävistä aiemmin vastanneet aluehallintovirastot selvittivät syksyllä 2025 laajalla väestökyselyllä kansalaisten kirjastoihin kohdistamia odotuksia ja arvoja sekä yleisten kirjastojen yhteiskunnallista merkitystä. Väestökyselyyn vastasi yhteensä 2007 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä.

Selvityksen mukaan suomalaisista 55 % eli hieman yli puolet käyttää kirjaston palveluja tai viettää aikaa kirjaston tiloissa vähintään kuukausittain. Etenkin lapsiperheet ovat innokkaita kirjaston käyttäjiä: 75 % perheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, käyttää kirjastoa aktiivisesti. 

Selvityksen vastaajat pitivät tärkeimpinä kirjaston sijaintia, aineiston löydettävyyttä, kokoelman laajuutta ja aukioloaikoja. Kirjaston käyttäjistä 87 % koki lähikirjaston vastaavan tarpeisiinsa melko tai erittäin hyvin. Eniten huolta kannettiin kirjastopalveluiden tason säilymisestä. 

Vastaajista 10 % ei käytä kirjastoa lainkaan. Syyt liittyvät pitkiin etäisyyksiin, liikkumis- ja terveyshaasteisiin, ajan puutteeseen tai siihen, että kirjaston palveluja ei koeta itselle tarpeellisiksi. 

Kirjastot vahvistavat demokratiaa ja tasa-arvoa 

Suomalaisten kirjastokokemus on selvityksen mukaan erittäin myönteinen. Valtaosa vastaajista mieltää kirjaston tärkeäksi kansalaisten lukutaidon edistäjäksi ja ylläpitäjäksi. Kirjasto on auttanut vastaajia etenkin löytämään tietoa, tarjonnut virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä monipuolistanut lukuharrastusta. Kirjastot nähdään tarpeellisina, helppokäyttöisinä ja yhdenvertaisina. 

“Ilman kirjastoja Suomi olisi suuren osan vastaajia mielestä epätasa-arvoisempi. Kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys korostuu erityisesti tasavertaisen tiedonsaannin edistämisessä. Kirjastot vahvistavat demokratiaa ja osallisuutta lakisääteisten tehtäviensä avulla, mikä on erittäin tärkeää tänä päivänä", kuvaa ylitarkastaja Jonna Toukonen Lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osastolta. 

Kirjastojen yhteiskunnallisena merkityksenä nähtiin lisäksi lukutaitojen edistäminen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen. Nämä konkreettiset merkitykset korostuivat, kun taas vieraampina koettiin abstraktimmat merkitykset, kuten henkisen kriisinkestävyyden ylläpito tai yhteenkuuluvuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tai kotoutumisen edistäminen kirjastojen toiminnalla. 

Lisää yhteiskehittämistä ja palveluja eri kohderyhmille   

Selvityksen mukaan kirjastot mielletään luotettaviksi matalan kynnyksen palveluiksi. Sen sijaan vastaajat mielsivät kirjaston harvemmin ketteräksi tai edistysmieliseksi. Selvityksen positiivisista tuloksista huolimatta vastaajista lähes puolet koki, että ei pysty tai tiedä miten vaikuttaa kirjaston palveluihin. Palvelutarpeet ja -toiveet myös vaihtelevat kohderyhmittäin. Kirjastot voisivatkin kehittää palveluita enemmän yhdessä käyttäjien kanssa.    

Yleistä selvityksestä ja tuloksista  

Bondata tutkimuspalveluiden toteuttamaan kyselyyn vastasi 2007 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Kysely toteutettiin paneelitiedonkeruuna ja puhelinhaastatteluin syys-lokakuussa 2025.  Selvitys antaa kunnille uusia suuntaviivoja kirjastojen palvelujen kehittämiseen lakisääteisenä peruspalveluna. Tuloksia hyödynnetään myös kehittämisavustusten suuntaamisessa ja kirjastopalvelujen arvioinnissa. Selvityksen rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.  

Väestökyselyn tulokset julkistetaan 13.3.2026 klo 9–11. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, ilmoittaudu mukaan!   

Linkki raporttiin Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilla.

Lupa- ja valvontavirasto julkaisee väestöselvityksestä lisätietoa eri näkökulmista verkkosivuston www.lvv.fi ajankohtaista-osiossa keväällä 2026.