Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa 2025 korostui paikallisten päästöjen vaikutus ympäristöön

Julkaisuajankohta 24.6.2026 9.00
Tyyppi:Uutinen
Puunrunko ja puiden latvoja taivasta vasten, kuvattu alhaalta päin.
Kuva: Jani Ala-Kyyny.

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella on seurattu ilman epäpuhtauksien vaikutusta ympäristöön bioindikaattorien avulla 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2025 toteutetussa selvityksessä tutkittiin, miten ilmaan tulevat päästöt ovat vaikuttaneet männyn runkojäkäliin, sammalten ja humusten alkuainepitoisuuksiin sekä humuksen kemiallisiin ominaisuuksiin.

Mikä on bioindikaattori?

Bioindikaattori on eliö, eliöyhteisö tai sen osa, joka ilmaisee ympäristön ja ekosysteemin tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Muutokset ilmenevät muun muassa bioindikaattorin rakenteessa, toiminnassa, kemiallisessa koostumuksessa tai alkuainepitoisuudessa.

Tutkimuksessa käytetyt bioindikaattorit

Kanta- ja Päijät-Hämeen bioindikaattoritutkimuksessa käytettiin ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammalta ja humusta. Maastotutkimukset ja näytteenotot toteutettiin kesällä 2025 kaikkien Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kuntien alueella, yhteensä 303 havaintoalalla.

Keskeiset havainnot

Tulosten perusteella ilmanlaadun bioindikaattorit viittaavat pääosin lievästi heikentyneeseen ympäristön tilaan etenkin taajama-alueilla. Jäkälälajisto oli keskimäärin köyhtynyt ja vaurioitunut, erityisesti taajamien ja teollisuusalueiden läheisyydessä, kun taas tausta-alueilla lajisto oli runsaampaa. Myös sammal- ja humusnäytteiden kohonneet metallipitoisuudet keskittyivät liikenteen ja teollisuuden vaikutusalueille. Sammalen ja humuksen metallipitoisuudet kuvasivat ilmanlaadun vaihtelua jäkälämuuttujia selkeämmin.

Bioindikaattorien mittaama kuormitus heijastaa sekä paikallisia päästöjä että laajempaa alueellista taustatasoa, johon sisältyy myös mm. kaukokulkeuman ja luontaisten tekijöiden vaikutus. Päästöaineistojen tarkastelu osoitti, että typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat vähentyneet tutkimusalueella merkittävästi tarkastelujaksolla 2014–2024, mutta paikalliset lähteet, kuten liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, vaikuttavat edelleen ilmanlaatuun yhdessä muiden tekijöiden kanssa.

Kanta- ja Päijät-Hämeen tulokset eivät merkittävästi eroa muualla Suomessa aiemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksista.

Tutkimuksen taustaa

Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteutettu bioindikaattoritutkimus oli osa kuntien ja ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimusta koordinoi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja vuoden 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto. Tutkimuksen toteutti Eurofins Ahma Oy ja sen rahoittivat pääosin Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat, maakuntaliitot ja lähes 60 alueella toimivaa, ilmapäästöjä aiheuttavaa laitosta.

Tutkimusraportti

Tutkimuksen raportti on julkaistu Lupa- ja valvontaviraston julkaisusarjassa sähköisenä.

Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2025

Yhteyshenkilöt

Lupa- ja valvontavirasto (tutkimuksen koordinointi):

Sinikka Koikkalainen, valvontapäällikkö, 0295 254 668, [email protected]

Eurofins Ahma Oy (tutkimuksen toteutus ja tulokset):

Milla Yksjärvi, ympäristöasiantuntija, 040 660 3835, [email protected]

Anni Maja, ympäristöasiantuntija, maastotyöntekijä, 040 351 0581, [email protected]  

ympäristö