Ohjeita adoptioluvan hakemiseen

Adoptiohakemukseen on aina liitettävä lääkärintodistus adoptionhakijan terveydentilasta (T-todistus). T-todistuksen on oltava täydellinen, eli nähtäväksi on toimitettava kaikki siihen merkityt tiedot. T-todistus ei saa olla yli vuoden vanha, kun se saapuu lautakuntaan. 

Adoptionhakijan on varmennettava T-todistuksessa olevat tiedot allekirjoituksellaan.  
Jos adoptiohakijalla on jokin krooninen sairaus tai sellainen sairaus tai vamma, joka rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan hoitaa lasta tai jonka ennuste on huono, tulee hänen toimittaa erikoislääkärinlausunto terveydentilastaan adoptiolautakunnalle. 

Erikoislääkärinlausunnosta tulisi ilmetä ainakin seuraavat asiat: 

• Terveydentilan vaikutus toimintakykyyn. 
• Senhetkinen yleistilanne ja toimintakyky sekä millaisia oireita sairaus aiheuttaa, jos aiheuttaa.  
• Mahdollinen sairauteen liittyvä lääkitys. 
• Lääkärin kokonaisvaltainen arvio terveydentilasta ja oireilusta sekä mahdollisten liitännäissairauksien kehittymisestä tulevaisuudessa. Arvio siitä, miten sairaus mahdollisesti vaikuttaa adoptiolapsen kasvattamiseen ja kykyyn huolehtia lapsesta aikuisuuteen saakka. 
• Arvio siitä, miten sairaus vaikuttaa elinikäennusteeseen, jos vaikuttaa. 
• Arvio siitä, miten sairaus reagoi voimakkaaseen stressiin ja miten adoptiolapsen tuloon mahdollisesti liittyvä kriisi voi vaikuttaa terveydentilaan. 

Lautakunnan käyttöön toimitettava erikoislääkärinlausunto ei saa olla yli kuusi kuukautta vanha, kun hakemus saapuu lautakuntaan. Erikoislääkärin tulee lausunnossaan ottaa kantaa sairauden vaikutuksesta adoptiovanhemmuuteen. Jos lääkäri ei ole ottanut kantaa adoptiovanhemmuuteen, joutuu lautakunta pyytämään lisäselvitystä  

Lautakunta arvioi hakijoiden terveydentilan vaikutusta suhteessa adoptiolapsen etuun. On tärkeää, että hakijat ovat fyysiseltä ja psyykkiseltä terveydentilaltaan vakaita ja kykenevät tarjoamaan adoptiolapselle hyvä hoidon ja huolenpidon aina tämän aikuisuuteen saakka. Ensisijaisena ratkaisuperusteena adoptiolautakunnan päätöksenteossa on aina lapsen etu, ja terveydentilan arviointi on tapauskohtaista.

Adoptiolain mukaan adoptioneuvontaa antavan adoptiotoimiston on hankittava lausunto lapsen ja hakijoiden olosuhteista siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella heidän kotikuntansa sijaitsee. Lausunto ei lähtökohtaisesti saa olla yli vuoden vanha, kun hakemus saapuu adoptiolautakuntaan. 

Tuore hyvinvointialueen lausunto vaaditaan myös adoptioluvan pidennyshakemuksiin laadittavien lisäselvitysten yhteydessä.

Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa elävän hakijan parisuhteen toisen osapuolen suostumus adoptioon on adoptioluvan edellytys. Sen vuoksi hakijan adoptioneuvonnan selvitykseen liitetään kopio parisuhteen toisen osapuolen allekirjoittamasta asiakirjasta, jossa hän suostuu lapsen adoptioon. 

Suostumuksen antamisesta säädetään adoptiolaissa. Suostumus annetaan kirjallisesti. Suostumus on päivättävä, ja suostumuksen antajan pitää allekirjoittaa se. Suostumuksen vastaanottaa henkilökohtaisesti adoptioneuvonnanantaja. 

Hakijan parisuhteen toiselle osapuolelle annetaan myös adoptioneuvontaa. Kaikkien adoptionhakijan kanssa samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden rikosrekisteriote on adoptioneuvonnan yhteydessä tarkistettava.

Adoptioneuvonnan aikana tulee rikosrekisterin lisäksi tarkistaa myös adoptionhakijoiden poliisitiedot ja tiedot mahdollisista kotihälytyksistä. Tarkistamisesta saa olla kulunut korkeintaan yksi vuosi sillä hetkellä, kun hakemus saapuu adoptiolautakuntaan. 

Kun adoptioneuvonnanantajana toimii hyvinvointialue, sillä on oikeus saada poliisitiedot suoraan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain pykälän 20 perusteella. 

Kun adoptioneuvontaa antaa adoptiotoimisto (Pelastakaa Lapset ry), sen on pyydettävä poliisitietojen tarkistamista hakijoiden hyvinvointialueelta samalla, kun se hankkii adoptiolain pykälän 24 perusteella lausunnon hakijoiden olosuhteista. 

Adoptiolautakuntaan ei saa toimittaa hakijoiden poliisitietoja sellaisenaan. Riittää, että kotiselvitykseen on kirjattu maininta siitä, että poliisitiedot on tarkistettu. Jos adoptionhakijan poliisitiedoista löytyy sellainen merkintä, jolla voi olla vaikutusta adoptiovanhemmuuteen, se täytyy kirjata kotiselvitykseen. Muussa tapauksessa riittää, että kotiselvitykseen on kirjattu tieto hakijan poliisitietojen tarkistamisesta ja tarkistuspäivämäärä. Arvion mahdollisesta vaikutuksesta adoptiovanhemmuuteen tekee hyvinvointialue.  

Merkintä poliisitietojen tarkistamisesta ja mahdollisista kotihälytyksistä tulee olla kaikissa kotiselvityksissä. Jos merkintää ei ole, joutuu adoptiolautakunta pyytämään lisäselvitystä.

Adoptionhakijoiden adoptiolupahakemus tulee vireille lautakunnassa hakijoiden omasta hakemuksesta. Adoptiolautakunta on havainnut, että hakijat lähettävät adoptiolupahakemuksen jopa kuukausia ennen liiteasiakirjojen valmistumista. Adoptiolupahakemuksen käsittely voidaan kuitenkin aloittaa vasta sitten, kun kaikki siihen tarvittavat asiakirjat ja selvitykset on toimitettu lautakuntaan.

Huomioithan, että sujuvan lupahallinnon turvaamiseksi adoptiolupaa voi hakea vasta, kun adoptioneuvonta on päättynyt. 

On erittäin tärkeää, että hakijoiden oma hakemus saapuu lautakuntaan vireille ennen voimassa olevan luvan päättymistä. Adoptiolautakunta toivoo, että adoptioluvan pidennystä koskeva hakemus laitetaan vireille ajoissa, kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen luvan päättymisajankohtaa. 

Valitse ja täytä hakemuksesi adoptiolautakunnan sähköisellä turvalomakkeella sen mukaan, minkälaista adoptiolupaa olet hakemassa: 

• hakemus kotimaiseen adoptioon
• hakemus kansainväliseen adoptioon palvelunantajan kautta
• hakemus kansainväliseen adoptioon ilman palvelunantajaa
• adoptioluvan pidennys.

Kaikkien ulkomaisten asiakirjojen pitää olla laillistettuja ja käännettyjä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vastaat itse kaikkien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten hankkimisesta, käännättämisestä ja näihin liittyvistä kustannuksista.  

Ennen kuin toimitat ulkomailla laaditun asiakirjan adoptiolautakuntaan, sinun on laillistettava asiakirja. Asiakirjan laillistamisella varmistetaan, että asiakirjan laatineella taholla on oikeus antaa asiakirja kyseisen valtion lainsäädännön mukaan. 

Laillistaminen tehdään kahdella tavalla riippuen valtiosta: 

1. Apostille-maat
   Jos valtio on liittynyt kansainväliseen apostille-sopimukseen (Haagin yleissopimus ulkomaisten yleisten asiakirjojen laillistamisvaatimuksen poistamisesta), sinun tulee pyytää kyseisen valtion toimivaltaiselta viranomaiselta apostille-todistus. Todistuksella varmennetaan asiakirjan allekirjoitus, allekirjoittajan asema ja tarvittaessa asiakirjan sinetti ja leima. 
2. Muut kuin apostille-maat 
   Jos valtio ei ole liittynyt apostille-sopimukseen, sinun on pyydettävä todistus kyseisen valtion ulkoministeriöltä. Tämän jälkeen valtiossa toimivaltainen Suomen edustusto liittää mukaan todistuksen siitä, että ulkoministeriön virkahenkilöllä on ollut oikeus antaa kyseinen todistus. Jos valtiossa ei ole Suomen edustustoa eikä se kuulu minkään Suomen edustuston toimivaltaan, asiakirja voidaan joissain tapauksissa laillistaa toisen Pohjoismaan edustustossa (ei kuitenkaan Norjassa).

Jotta Suomessa voidaan arvioida, vastaako toisessa valtiossa annettu päätös Suomen adoptiolain mukaista adoptiota, täytyy päätöksen sisältö tarkistaa. 

Esimerkiksi huollonsiirto-päätös ei vastaa Suomen oikeusjärjestelmän mukaista adoptiota. 

Myöskään islamilaisissa maissa yleinen kafala-järjestelmä ei vastaa Suomen oikeusjärjestelmän mukaista adoptiota. Toisin kuin adoptio, kafala on luonteeltaan sopimus, joka ei muuta pysyvästi lapsen ja biologisen perheen oikeudellisia suhteita ja perimysoikeutta. Kafala on määräaikainen sopimus lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Adoptio ei ole määräaikainen vaan pysyvä. Kafala voidaan purkaa, toisin kuin adoptio. 

Adoptiopäätös ei voi olla Suomen adoptiolainsäädännön mukaan osapuolten välinen sopimus, luonteeltaan väliaikainen tai peruttavissa. Adoptiopäätöksen voi tehdä vain adoptiolainsäädännön mukaisesti toimivaltainen viranomainen. Päätöksen tulee perustua lapsen lähtömaan adoptiolainsäädäntöön.

Tosiasiallinen asuinpaikka (engl. habitual residence) määrittelee sen, missä asiasi tullaan käsittelemään.  

1. Jos tosiasiallinen asuinpaikkasi on ollut Suomi välittömästi (vähintään vuoden) ennen, kun adoptio on tehty, adoptioon tulee hakea adoptiolupaa Suomessa. Hakeudu ensin adoptioneuvontaan ja hae tämän jälkeen adoptiolupaa. 
2. Jos asuinpaikkasi on ollut muu kuin Suomi, asuminen ulkomailla on perustunut muuhun kuin adoptiotarkoitukseen ja se on ajoittunut välittömästi (vähintään vuoden) ennen adoptiota, arvioi adoptiopäätöksen tunnustamisen mahdollisuutta Helsingin käräjäoikeus. Lue lisää käräjäoikeuden verkkosivuilta.

Adoptioneuvonta on sosiaalihuollon palvelu, jota ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö keskeisenä työkalunaan sosiaali- ja terveysministeriön opas adoptioneuvonnan antajille.  

Adoptiolupaan liittyy aina velvollisuus ilmoittaa adoptiolautakuntaan hakijoiden olosuhteissa tapahtuvista olennaisista muutoksista. Velvollisuus koskee sekä luvan saaneita että adoptioneuvonnan- ja palvelunantajia. Tee olosuhdemuutosilmoitus.