Sosiaalisesti kestävää varhaiskasvatuksen valvontaa Pohjoismaissa

Pohjoismaisen varhaiskasvatuksen palvelut ja hallinnolliset rakenteet ovat keskellä kasvavia muutoksia, kuten yksityistymistä, väestörakenteen muutoksia ja lisääntyviä odotuksia. Tämä korostaa tarvetta vahvoille ja joustaville rakenteille. 

Lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koostuva ryhmä koordinoi vuosina 2024–2026 pohjoismaista yhteistyöhanketta, joka kokoaa Suomen, Norjan, Islannin ja Tanskan viranomaisia, tutkijoita ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia kehittämään kestäviä ratkaisuja varhaiskasvatuksen hallintoon, valvontaan ja laadunvarmistukseen.  

Näkökulmina pedagoginen ja toiminnallinen kestävyys  

Hankkeen työpajoissa ja seminaareissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen hallinnon kestävyyttä kolmesta näkökulmasta*. Tarkastelun ensimmäisenä näkökulmana on pedagoginen kestävyys. Siinä ympäristöllinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys integroidaan opetussuunnitelmiin ja arjen kasvatustyöhön. Toisena tarkastelukulmana on toiminnallinen kestävyys, joka näkyy konkreettisissa ratkaisuissa kuten energian ja veden kulutuksen vähentämisessä, kiertotalouden käytännöissä ja kestävissä liikkumisvalinnoissa.  

Tarkastelun viimeinen näkökulma laajentaa käsitteen koko järjestelmän tasolle: varhaiskasvatusjärjestelmien kykyyn ylläpitää laatua ja palvelutasoa yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tämä koskee muun muassa julkisen ja yksityisen tuotannon suhdetta, valvontaa, resursseja ja kriisinkestävyyttä.  

"Pohjoismaissa kunnat toimivat samanaikaisesti järjestäjinä, palvelujen hankkijoina ja yksityisten toimijoiden valvojina, mikä tekee laadunvarmistuksesta keskeisen osan järjestelmän kestävyyttä. Siksi valvonta- ja ohjauskäytäntöjen kehittäminen on hankkeen ytimessä", kuvaa ylitarkastaja Marjo Mäntyjärvi Lupa- ja valvontaviraston varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osastolta.

Käytänteiden vertaamista ja yhteisiä työkaluja 

Hankkeessa järjestetyissä työpajoissa osallistujat vertailevat eri Pohjoismaiden käytäntöjä, tunnistavat yhteisiä haasteita ja rakentavat tutkimusyhteistyötä. Hankkeen tuloksena luodaan niin kutsuttu työkalupakki, jossa hankkeen materiaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Työkalupakki on julkinen. Käytänteiden vertaamisen ja työkalujen kokoamisen tarkoituksena on tarjota maiden varhaiskasvatuksen järjestämiseen, valvontaan ja laadunhallintaan liittyviä vertailutaulukoita, menetelmiä ja yhteisesti kehitettyjä materiaaleja. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat tutkijoiden työn tuloksia tarjotaan kansainvälisiin julkaisuihin, ja valmiit artikkelit linkitetään osaksi työkalupakkia.

Lue lisää:

Hankkeen sivu Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilla.

Hanke: Creating Tools Together – Sustainable ECE and Administration in Nordic Countries (2024–2026).  

Hankkeen osallistujat: Lappeenrannan kaupunki, Vaasan yliopisto, Bergenin yliopisto, Islannin yliopisto, VIVE ja Queen Maud University College Norjasta sekä Vaasan ammattikorkeakoulu. 

Rahoittaja: Nordplus Horizontal

*Katso lisää hankkeen sivuilta, blogi: What does sustainable early childhood care and education mean? Ville-Pekka Niskanen, D.Sc. (Admin.), Postdoctoral Researcher, University of Vaasa