Tulotaso vaikuttaa lapsiperheiden kirjaston käyttöön

Lapsiperheet käyttävät kirjastoa aktiivisesti, mutta kaikki lapsiperheet eivät hyödynnä kirjastojen palveluja samalla tavalla. Syksyllä 2025 toteutettu väestökysely paljastaa erityisesti tulotason vaikutuksen kirjaston käyttöön ja herättää kysymyksiä siitä, miten kirjaston kaltainen maksuton julkinen palvelu tavoittaisi paremmin etenkin ne, jotka hyötyisivät palvelusta eniten. 

Lapsiperheet ovat aktiivisia kirjaston käyttäjiä 

Lapsiperheet käyttävät kirjastoa ahkerasti. 75 % lapsiperheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, käyttää kirjastoa vähintään kuukausittain. Ylivoimaisesti eniten lainataan painettuja kirjoja ja lehtiä, ja heti seuraavana tärkeydessä tulevat kirjaston tilat: lapsiperheistä 30 % lukee aineistoja paikan päällä kirjastossa ja 28 % oleskelee kirjaston tiloissa. 

Kyselyn tulokset osoittavat lisäksi, että: 

• Lapsiperheet kokevat tavallisesti käyttämänsä kirjaston vastaavan tarpeisiinsa hyvin (kokonaisarvio 4.4/5). 
• Kirjastoautoa käyttävät erityisesti lapsiperheet, joissa on pieniä lapsia (20 % vs. kaikki vastaajat 6 %). Kirjastoautoa käyttävät lapsiperheet myös arvioivat kirjastoauton tärkeimmäksi kirjastopalveluksi (4,2/5).  
• Lapsiperheiden vastaajat ovat ahkerampia tapahtumakävijöitä kuin vastaajat keskimäärin: 25 % lapsiperheistä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, käyvät kirjaston tapahtumissa ja tilaisuuksissa, kun vastaava osuus kaikista vastaajista on 14 %. 

Tulotaso jakaa lapsiperheiden kirjaston käyttöä 

Tulokset piirtävät myönteisen kuvan lapsiperheiden kirjaston käytöstä, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa perheen tulotason vaikuttavan kirjaston käyttöön. Kyselyn tulosten mukaan: 

• Korkean tulotason vastaajat lukevat huomattavasti enemmän kuin matalan tulotason vastaajat. 
• Heikosti toimeentulevat perheet käyttävät kirjastoa huomattavasti vähemmän kuin erinomaisesti toimeen tulevat lapsiperheet. Heikosti toimeentulevista lapsiperheistä 41 % käyttää kirjastoa muutaman kerran vuodessa tai harvemmin, kun erinomaisesti toimeentulevista yhtä harvoin kirjastoa käyttää vain 7 %. 
• Tulotasoon perustuvat erot näkyvät myös osallistumisessa tapahtumiin. Erinomaisesti toimeentulevista lapsiperheistä 49 % käy kirjaston tapahtumissa, heikosti toimeentulevista perheistä vain 16 %.  
• Eroja on myös kirjaston yhteiskunnallisen merkityksen kokemisessa. Erinomaisesti toimeentulevista lapsiperheistä 76 % kokee kirjaston onnistuneen vahvistamaan demokratiaa melko tai erittäin hyvin, heikosti toimeentulevista lapsiperheistä vain 54 %. 
• Kirjaston käytön taustalla vaikuttaa lukemisen useus ja monipuolisuus sekä lukemisharrastuksen yleisyys.  

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että vastaajat olivat perheiden aikuisia. Tulotason mukaiset otoskoot jäivät niin ikään pieniksi. Olisikin mielenkiintoista tietää, olisivatko tulokset erilaisia, jos vaikkapa kouluikäisiltä lapsilta itseltään kysyttäisiin kirjaston käytöstä. Ruotsissa tämän tyyppinen Myndigheten för kulturanalysin tekemä selvitys näytti, että juuri matalamman tulotason perheiden lapset käyttivät kirjastoa enemmän kuin muut lapset. 

Kirjastot tukevat lapsiperheiden osallisuutta 

Suuntaa-antavinakin tulokset kertovat lapsiperheiden heikon tulotason yhteydestä osattomuuteen. Kyseessä on monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma; jos kaikki energia menee päivittäiseen selviytymiseen, eivät kirjasto ja lukeminen ole ensimmäisenä mielessä. Kirjasto voi kuitenkin tehdä ja tekeekin oman osansa lapsiperheiden osallisuuden eteen. 

Väestökyselyn tuottamat havainnot näyttävät kirjastotilojen ja kirjastoautopalvelujen merkityksen ja osoittavat, kuinka tärkeää kirjastojen, koulujen ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö on. Kouluista ja päiväkodeista tehdyt kirjastokäynnit ja kirjastojen hakeutuva toiminta ovat keinoja, joilla lasten ja nuorten lähtökohtia käyttää kirjastoa voidaan tasoittaa. Kirjaston kaltaisen matalan kynnyksen palvelun soisi hyödyttävän kaikkia tasapuolisesti, tulotasosta riippumatta. 

 

Lisätiedot 

Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimi selvitti syksyllä 2025 yleisten kirjastojen koettua merkitystä ja hyötyjä sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamia odotuksia ja arvoja. Kattavan väestökyselyn aiheesta toteutti Bondata. Kysely liittyy kirjastojen yhteiskunnalliseen tehtävään, ja sen tuloksia hyödynnetään muun muassa kehittämisavustusten suuntaamisessa sekä kirjastopalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Kyselyn yleisraportti on luettavissa verkossa. Lupa- ja valvontaviraston blogeissa nostamme esiin huomioita, jotka eivät välity suoraan raportilta.