Suomen järvet ja pohjavedet tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia, joki- ja rannikkovesien tila heikompi

Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.

Pintavesien tilassa vain vähäisiä muutoksia

Lupa- ja valvontaviraston alustavassa arviossa on mukana yhteensä lähes 7000 pintavesimuodostumaa, kuten järveä, jokea tai rannikkovettä. Tilaluokittelu perustuu pääosin vuosien 2017–2023 seuranta-aineistoihin.

Järvivesimuodostumien lukumäärästä

• 79 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
• 16 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
• 4 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
• 0,7 prosenttia on tilaltaan huonoja

Jokivesimuodostumien lukumäärästä

• 55 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia
• 32 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
• 12 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
• 1 prosentti on tilaltaan huonoja

Rannikkovesimuodostumien lukumäärästä

• 6 prosenttia on tilaltaan hyviä
• 62 prosenttia on tilaltaan tyydyttäviä
• 28 prosenttia on tilaltaan välttäviä ja
• 3 prosenttia on tilaltaan huonoja

Pintavesien ekologinen tila on muuttunut 260 vesimuodostumassa (noin 4 prosenttia kaikista). Noin puolessa tila on parantunut ja puolessa huonontunut. Lisäksi luokittelujärjestelmän muutosten perusteella tilaluokka on muuttunut 1780 vesimuodostumassa.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Onkivesi on saavuttanut hyvän ekologisen tilan. Sen valuma-alueella on tehty pitkäjänteistä työtä kuormituksen vähentämiseksi, mikä on vähentänyt rehevöitymistä myös muissa alueen järvissä. Etelä-Karjalassa Hiitolanjoen tila on parantunut tyydyttävästä hyvään patojen poiston ja koskikunnostusten ja niiden seurauksena kasvaneiden lohikalojen poikastiheyksien ansiosta.

Rannikkovesien ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan. Hyvä tila on saavutettu muun muassa Selkämeren ulommilla rannikkovesillä Merikarvian ja Porin edustalla sekä Merenkurkussa Östra Gloppetissa. Tyydyttävään tilaan ovat nousseet Suomenlahdella Kymijoen edustan sisälahdet Pyhtään ja Kotkan edustalla sekä Pohjanpitäjänlahti ja Saaristomerellä Hämmärönsalmi. Selkämeren rannikon vesien tila on laskenut hyvästä tyydyttävään.

Pintavesien kemiallinen tila edelleen huono kaikissa vesistöissä

Kemiallinen tila luokitellaan huonoksi, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät vaaditut raja-arvot. Kaikissa vesistöissä esiintyy bromattuja difenyylieettereitä (PBDE), joita on aiemmin käytetty palonestoaineena esim. sammutusvaahdoissa. PBDE-yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja haitallisia aineita, jotka leviävät laajalle ja kertyvät ravintoketjuun.

Myös kalojen elohopeapitoisuus ylittää raja-arvon noin puolessa vesistöistä. Joissakin vesistöissä on lisäksi mitattu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkelistä, kadmiumista ja perfluoro-oktaanisulfonihaposta (PFOS).

Pohjavesialueiden tila pysynyt pääosin hyvänä

Suomessa on yli 4500 pohjavesialuetta, joista 97 prosenttia on hyvässä tilassa. Pohjavesialueista 11 prosenttia on riskialueita, joilla ihmistoiminta aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle.

Pohjavesialueista vain kolme prosenttia on huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa kemiallisessa tilassa olevien alueiden määrä on kasvanut 35 pohjavesialueella. Kasvu johtuu pääosin luokittelujärjestelmän muutoksesta. Merkittävä pohjavesien tilaa heikentävä tekijä on tiesuolauksesta aiheutuvat korkeat kloridipitoisuudet.

Vesienhoidon toimenpiteillä on saatu parannettua useiden pohjavesialueiden tilaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on yksittäisillä pohjavesialueilla saavutettu hyvä tila kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien alenemisen myötä. Uudellamaalla on neljällä pohjavesialueella saavutettu hyvä tila tienpidon riskienhallintatoimilla. Kymenlaaksossa yhdellä pohjavesialueella on liuotinpitoisuuksia saatu alenemaan puhdistustoimenpiteiden ansiosta.

Määrällinen tila on hyvä kaikilla pohjavesialueilla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Tavoitteena hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien ja meren vähintään hyvä tila. Luokittelun avulla tunnistetaan vesistöt, joissa tarvitaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Nyt julkistettu luokittelutulos on alustava. Vesien tilan arvio sisältyy vuosien 2028–2033 alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. Suunnitelmissa esitetään muun muassa konkreettiset toimet vesien tilan parantamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kerätään palautetta kuulemisen aikana 1.12.2026–31.5.2027. Valtioneuvosto päättää vesienhoitosuunnitelmista joulukuussa 2027.

Lisätietoja

Lupa- ja valvontavirasto

Pintavesien tila

Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi

• erikoistutkija Anssi Teppo, p. 029 5255 563, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka ja 3.8. alkaen)

Uusimaa, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso

• johtava asiantuntija Antti Mäntykoski, p. 029 5254 716, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka ja 3.8. alkaen)

Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala

• johtava asiantuntija Juho Kotanen, p. 029 5254 485, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 20.7. alkaen)
• vesistöasiantuntija Liisa Muuri, p. 029 5254483, [email protected] (tavoitettavissa 2.7. saakka)

Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

• ylitarkastaja Kimmo Aronsuu, p. 029 5255 486, [email protected] (tavoitettavissa 10.7. saakka ja 27.7. alkaen)

Lappi

• biologi Jukka Ylikörkkö, p. 029 5255 885, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 17.7. alkaen)
• ryhmäpäällikkö Jari Pasanen, p. 029 5255014, [email protected] (tavoitettavissa 3.7. saakka)

Rannikkovedet

• ylitarkastaja Titta Lahtinen, p. 029 5254 322, [email protected] (tavoitettavissa 18.6. saakka ja 29.6. alkaen)
• johtava vesitalousasiantuntija Anna Bonde 029 5255029, [email protected] (tavoitettavissa 26.6. saakka)

Pohjavesien tila

• Pohjavesiasiantuntija Hanna Laihinen, p. 029 5255 723, [email protected] (tavoitettavissa 18.6.2026 saakka ja 13.7.–24.7.)
• Ylitarkastaja Nina Nenonen, p. 029 5255 155, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.–14.7.2026)

Vesien tilan arviointikriteerit

• Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1222, [email protected]

Vesienhoidon suunnittelu

• Neuvotteleva virkamies Turo Hjerppe, ympäristöministeriö, p. 0295 250 204, [email protected] (tavoitettavissa 22.6.-25.6.2026)