Kirjastotilat vahvistavat osallisuutta

Tilojen käyttö on lainaamisen ohella suomalaisille tärkein tapa hyödyntää kirjastoa. Syksyllä 2025 toteutetun kirjastojen väestökyselyn mukaan etenkin tilojen käyttö vahvistaa osallisuuden kokemusta ja luo hyvinvointivaikutuksia. Kaikki käyttäjäryhmät eivät kuitenkaan hyödy vaikutuksista yhtä paljon.

Kirjastotilojen käyttötavat ja -tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan

Suomalaisista 55 prosenttia käyttää kirjastoa vähintään kuukausittain, 90 prosenttia vähintään joskus. Kirjaston käytetyimmät ja tärkeimpinä pidetyt palvelut liittyvät tilojen käyttöön:

• Painetut kirjat ja lehdet ovat edelleen ylivoimaisesti suosituin kirjastopalvelu, mutta toiseksi suosituimpana tulevat kirjaston tiloihin liittyvät käyttömuodot. Käyttäjistä 34 prosenttia lukee aineistoja paikan päällä kirjastossa ja 24 prosenttia oleskelee kirjaston tiloissa. 
• Käyttäjät pitävät tärkeimpinä erityisesti kirjaston fyysiseen saatavuuteen liittyviä tekijöitä, kuten kirjaston sijaintia, aukioloaikoja ja painettua kokoelmaa. 
• Tilojen tärkeys korostuu paljon kirjastoa käyttävien arjessa.  
• Fyysiseen saatavuuteen liittyvät syyt, kuten liikkumisen haasteet ja pitkä etäisyys, selittävät osittain sitä, miksi kirjastopalvelut jäävät käyttämättä.

Tilojen käyttötavat vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan. Nuoret aikuiset ja perheet käyttävät kirjastotiloja erityisesti oleskeluun, ikääntyneemmät käyttäjät taas lehtien ja aineistojen lukemiseen paikan päällä. Työttömät erottuvat laitteiden ja verkkoyhteyden käyttäjinä, heistä 23 prosenttia käyttää kirjaston laitteita ja 19 prosenttia verkkoyhteyttä, kun vastaava osuus muista käyttäjistä on 16 prosenttia ja 13 prosenttia.

Kunnan koolla on yllättävän vähän vaikutusta tilojen käyttöön. Eroja syntyy lähinnä laitteiden ja verkkoyhteyden käytössä, niiden käyttö on yleisempää suurissa kaupungeissa.

Tiloihin liittyvät palvelut ovat yhteydessä osallisuuteen

Tulokset osoittavat myös kirjastotilojen käytön yhteyden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksiin että kirjaston hyvinvointivaikutuksiin. Mitä monipuolisemmin kirjastoon ja tiloihin liittyvät palvelut ovat käytössä, sitä vahvemmin yksilö kokee elämänlaatunsa parantuneen. 

Tapahtumien kohdalla vaikutukset korostuvat: erityisesti kirjaston tapahtumissa käyvät kokevat sosiaalisten kontaktiensa lisääntyneen (28 % vrt. 12 % kaikista) ja hyvinvointinsa parantuneen (63 % vrt. kaikki 39 %).

Tapahtumiin osallistumisessa on kuitenkin nähtävissä samankaltaista kulttuuriosallistumisen polarisoitumista kuin mitä tutkija Riie Heikkilä on tuonut esiin tutkimuksissaan. Ahkerimpina tapahtumiin osallistujina erottuvat erinomaisesti toimeentulevat (28 % vrt. kaikki vastaajat 14 %) sekä yliopistokoulutetut vastaajat (22 % vrt. kaikki vastaajat 10 %). Naiset osallistuvat tilaisuuksiin yleisemmin kuin miehet. Tällainen eriytyminen on kirjastojen yhteiskunnallisen tehtävän kannalta haastavaa: yksi konkreettisimmista keinoista edistää hyvinvointia vaikuttaa tuottavan eniten hyötyä niille, jotka sitä ehkä vähemmän tarvitsevat.

Monipuoliset tilat ovat tarpeellisia

Kirjastolaissa on määritelty, että yleisen kirjaston tulee tarjota tarkoituksenmukaiset tilat oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Kirjaston tulee myös edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, mitä kirjastot ovat toteuttaneet etenkin tapahtumilla.

Väestökyselyn tulokset korostavat lain määrittämien monipuolisten tilojen merkitystä: ne tuovat esiin eri käyttäjäryhmien tarpeet ja osoittavat, että kirjasto vahvistaa osallisuutta erityisesti tilojen ja tapahtumien kautta. Samalla tulokset vahvistavat käsityksen kirjastosta kansalaisten olohuoneena ja kohtaamispaikkana.

Tulokset toivottavasti haastavat kirjastoja pohtimaan ja arvioimaan tilojaan keskeisten käyttäjäryhmien näkökulmasta: onko kokoelmien lisäksi riittävästi tilaa käyttäjille? Löytyykö viihtyisää tilaa lukemiseen, opiskeluun ja kokoontumiseen? Miten mahdollistaa kirjaston käyttö heille, joille esim. liikkuminen tuottaa haasteita? Kirjaston yhteiskunnallinen tehtävä toteutuu silloin, kun kansalaisten olohuone on aidosti kaikkien.

Lisätiedot 

Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimi selvitti syksyllä 2025 yleisten kirjastojen koettua merkitystä ja hyötyjä sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamia odotuksia ja arvoja. Kattavan väestökyselyn aiheesta toteutti Bondata. Kysely liittyy kirjastojen yhteiskunnalliseen tehtävään, ja sen tuloksia hyödynnetään muun muassa kehittämisavustusten suuntaamisessa sekä kirjastopalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Kyselyn yleisraportti (pdf) on luettavissa verkossa. Lupa- ja valvontaviraston blogeissa nostamme esiin huomioita, jotka eivät välity suoraan raportilta.