Kirjastot ja lukeminen – väestökyselyn tuloksia
Syksyllä 2025 toteutetun kirjastojen väestökyselyn mukaan suomalaiset ovat edelleen ahkeria lukijoita. Päivittäin tai viikoittain painettuja lehtiä tai e-lehtiä lukee 68 prosenttia ja painettuja kirjoja tai e-kirjoja puolet vastaajista. Harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan lehtiä lukevia on 18 prosenttia ja kirjoja lukevia kolmasosa. Lukemisen polarisoituminen näkyy.
Väestökyselyn mukaan kirjastojen käytetyimpiä palveluja ovat edelleen painettujen kirjojen ja lehtien lainaaminen sekä kirjastossa paikan päällä lukeminen. Kirjastot tarjoavat myös e-kirjoja ja -lehtiä. Lukemisen aktiivisuudella on vahva yhteys kirjastonkäyttöön. Tämä näkyy myös väestökyselyn vastaajien syissä olla käyttämättä kirjastoa: lukeminen ei kiinnosta tai lukemiseen ei ole aikaa.
Lehtien lukemisen aktiivisuudessa näkyvät suuret erot ikäluokkien välillä. Kyselyn nuorimmassa ikäluokassa (19–24-vuotiaat) lehtiä lukee päivittäin tai viikoittain reilusti alle puolet, kun taas yli 75-vuotiaista lehtiä lukee päivittäin tai viikoittain peräti 84 prosenttia. Aktiivisten lehtien lukijoiden määrä lisääntyy ikäluokka ikäluokalta.
Kirjojen lukemisessa aktiivisuus lisääntyy lähes yhtä suoraviivaisesti iän mukaan. Päivittäin tai viikoittain kirjoja lukevia on eniten toiseksi vanhimmassa ikäluokassa (65–74-vuotiaat) ja vähiten ruuhkavuosia elävissä 35–44-vuotiaissa. Yli 75-vuotiaista puolet lukee kirjoja päivittäin tai viikoittain, mutta jo lähes kymmenesosa ei lue kirjoja ollenkaan ja neljäsosa harvemmin kuin kuukausittain.
Aktiivisen lukemisen ja kirjastonkäytön yhteydestä kertoo molemmissa näkyvä taloudellisen tilanteen suuri vaikutus. Jatkuvasti tinkimään joutuvista vain kolmasosa lukee kirjoja päivittäin tai viikoittain, kun taas erinomaiseksi toimeentulonsa kokevista aktiivisia lukijoita on 70 prosenttia. Lehtien aktiivisissa lukijoissa ero ei ole yhtä suuri, mutta kuitenkin merkittävä.
Yrittäjät ja eläkeläiset ovat aktiivisia lukijoita
Lukuaktiivisuuden tarkastelu ammattiaseman mukaan tuo mielenkiintoisia tuloksia. Yrittäjät ovat keskimääräistä aktiivisempia lukijoita, keskimääräistä vähemmän lukevia puolestaan ovat työttömät, kotiäidit ja -isät sekä opiskelijat. Työssäkäyvät lukevat hieman keskimääräistä vähemmän, mutta eläkeläiset ovat selvästi muita aktiivisempia lukijoita, erityisesti lehtien lukijoita. Perhemuodon mukaan kirjojen lukemisaktiivisuus on pienintä lapsiperheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia ja lehtien lukemisaktiivisuus vähäisintä perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
Lukemisen vähäisyyttä perustellaan usein ”ettei ole aikaa”, mutta ajankäytön suhteen vastaukset näyttävät ristiriitaisilta. Eläkeläisillä oletettavasti on paljon aikaa ja he lukevatkin paljon, mutta työttömät käyttävät aikansa johonkin muuhun kuin lukemiseen. Ruuhkavuosia elävillä lapsiperheillä näyttää olevan vähän aikaa lukemiseen, mutta kiireisiksi mielletyillä yrittäjillä aikaa riittää.
Toisaalta työssäkäyvät, lapsiperheet ja opiskelijat ovat löytäneet kaupalliset lukuaikapalvelut ja ovat niiden aktiivisimpia käyttäjiä. Työssäkäyvillä kaupallisten palvelujen käyttö on vähentänyt kirjastonkäyttöä keskimääräistä enemmän. Eläkeläiset käyttävät kaupallisia palveluja selvästi muita vähemmän. Kaupallisten kanavien käyttäjiä oli lähes puolet kaikista vastaajista, ja heistä reilu puolet koki, ettei kaupallisten palvelujen käyttö ollut vähentänyt kirjastopalvelujen käyttöä. Aktiivisuus kasaantuu lukemisessa ja luettavan hankinnassa, kuten muissakin harrastuksissa.
Kirjastot edistävät lukutaitoa ja monipuolistavat lukuharrastusta
Kirjaston koetaan lisäävän lukuharrastuksen monipuolistumista sekä edistävän lukutaitoa. Monet muutkin kirjaston koetut hyödyt liittyvät lukemiseen: tiedon löytäminen, virikkeet vapaa-aikaan, hyvinvoinnin lisääntyminen sekä ymmärryksen lisääntyminen maailman eri ilmiöistä.
Suomalaiset lukevat edelleen. Kirjaston perinteinen tehtävä lukutaitojen ja monipuolisen lukuharrastuksen edistäjänä on säilynyt. Mutta tämä ei ole tapahtunut eikä jatkossakaan tapahdu itsestään. Lukijoiden, kuten muidenkin käyttäjien, säilyttäminen ja uusien löytäminen vaatii kirjastoilta jatkuvaa toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksia on ennakoitava ja muutoksiin reagoitava. Kirjastot voivat saada tukea lukutaitotyön kehittämiseen esimerkiksi Lupa- ja valvontaviraston myöntämistä hankeavustuksista. Seuraava haku alkaa 5.10.2026.
Lisätiedot
Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimi selvitti syksyllä 2025 yleisten kirjastojen koettua merkitystä ja hyötyjä sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamia odotuksia ja arvoja. Kattavan väestökyselyn aiheesta toteutti Bondata. Kysely liittyy kirjastojen yhteiskunnalliseen tehtävään, ja sen tuloksia hyödynnetään muun muassa kehittämisavustusten suuntaamisessa sekä kirjastopalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Kyselyn yleisraportti on luettavissa verkossa. Lupa- ja valvontaviraston blogeissa nostamme esiin huomioita, jotka eivät välity suoraan raportilta.